Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
<p>Tonttihakkuut ovat aina tapauskohtaisia, onko alueella millainen rakennuskanta ja muita hakkuuseen vaikuttavia tekijöitä. Leppä kauppapuuna on omalukunsa, jonka varaan ei paljoa voi laskea kuin poikkeus tapauksessa. Isot toimijat eivät pienille rakennetuille tonteille tule. Myös MHY mieluiten jättää väliin ja ohjaa metsäpalveluyrittäjille kohteet.</p><p>Itse olen parastaikaa apuna omakotitalon tonttihakkuussa, jolla paljon erilaisia rakennuksia, perinneaitaa ja istuksia varottavana. Kaatopalkkana puut työstä risuineen, puuta tulee odotettua enemmän. Tukit olemme ottaneet eroon, sitten vähäoksaisista keskipölkyistä klapipuuta, muutoin karsimattomana rankana hakepuuksi. Koivuvaltainen vajaa hehtaarin tontti, josta kolmasosa puistonurmikkometsää,</p><p>Aloittajan kannattaa kysellä paikkakunnalla mahdollisesti toimivia mökkitalkkareita/ puunkaatajia, joiden kanssa suunnitella metsätoimia. </p>
Tuet vaikuttavat uskoakseni eriluontoisilla metsänomistajilla erilailla. Osa tarvitsee niin metsäpuolella, kuin muussa elämässä tukia” ilmaista rahaa”, jotta kannattaa alkaa toimia. Valtaosa ihmisistä ja niin myös metsänomistajista hoitaisi hommat ilman tukiakin, minäkin hyödynnän tarjotut edut. Eiköhän moni kaupassakin hyödynnä tarjoukset, niin tämä taitaa mennä. Energiapuu on nyt kysyttyä, joten hintakin nyt on aivan toista, kuin parivuotta sitten. Metsätalouden tuet ovat pikkurahoja verrattuna varsinaisiin rahanreikätukiin joita Euroopan maat ovat kilvan kansalaisille lihavina vuosina luoneet.
Täällä on Visakallon Kemera/ Metka asioita näköjään puitu juurta jaksaen. Itsellä on tehty tai on odottamassa jonkin verran näitä nuorenmetsän kohteita jotka täyttävät myös tukiehdot. Syyt ovat usein moninaiset, miksi harvennushakkuu tehtävä hiukan etuajassa. Minulla oli onni saada apulaiseksi liki 20:si vuodeksi eläkeläismies taimen istutuksiin ja ennen kaikkea raivauksiin. Metsätöistä hänellä ei ollut oikeastaan muuta kokemusta kuin polttopuiden keräystä taloihinsa muiden metsistä ja poikasena yksi justeerisavotta Kymiyhtiön mailla. Sen lumisavotan tuloksena päätti katsoa muuta ammattia, vaikka pomo lupaili seuraavan savotan olevan sitten paremman.
Taimikot jäivät liian tiheiksi raivatessa, koska hänen mielestään muutoin liian harvaksi olisi menneet. Sanoi myös, että jos paikot, niin saat sitten tehdä itse. Näillä mentiin, sillä hän oli työelämässä ollut työnjohtajana korjaamo ja metallipuolella. Palkkaa hän ei huolinut kuin 5 euroa tunnilta, sahat ja polttoaineet olivat minun. Teki kuntoilu mielestä, mm. rytmihäiriöt poistuvat , eikä ollut jouten oloon tottunut. Kahdeksan kymppiseksi jaksoi, nyt 87 vuotiaana mönkijöineen keskittyy omakotitalon hoitoon. Siksi minulla on näitä energiapuukohteita, joiden hakkuu kannattaa ilman tukiakin, mutta kun verojakin maksan keskimääräistä enemmän saan Kemeroilla/ Metkoilla minäkin vähän takaisin.
Maamme itsenäisyyden ansiosta, jota tänään juhlimme, on palstalaisilla ihan omia metsätiloja. Isossa naapurissa taasen yhteisiä, hyvää siinä on se, ettei tarvitse kadehtia. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta jos itse on tyytyväinen, ollaan hyvällä mallilla. Hyvää itsenäisyys päivää puolestani palstalaisille toivotan.
Turhalla hoppuilulla ei montaa vuotta kiritä, mutta rahaa palaa kyllä. Ilmastoasioissa pitää edetä teknisen kehityksen vauhdissa, on ihan tyhmää köyhien/köyhtyvien valtioiden rahansa tukiaisiin syytää. Hyvä esimerkki on maamme tuulivoima, ensin yhteiskunta syyti höylisti rahaa siihen. Muutama vuosi myöhemmin kehityksen myötä homma hoituu ilman tukia. Sama on autokannan sähköistymisessä, kun muutamia vuosia annetaan kehityksen kulkea, niin autokanta sähköistyy itsestään. Ei pidä tukien avulla velkaisten maiden itseään maahan painaa, vaan markkinatalous kyllä laillansa asiat hoitaa. Uutuudet maksavat maltaita, mutta ajan oloon hinnat laskevat melko nopeasti tavallisen tallaajan ulottuville.
