Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Muistanko väärin kun muistelen, että isoimmat petovahinkokorvaukset ovat olleet vuodessa lähes satatuhatta yhdelle poroisännälle. Saisi siihen rahaan poronkäristyslihaa kasvattaa melkoisesti. Kaiken lisäksi porotalous on kestämättömällä pohjalla, maat kaluttu jäkälistä lopuilleen. Apuruokinta mahdollistaa ylisuuren porotokan pidon, petovahinkorahat apuna.
Tolopaisen linjoilla elinkustannusten nousun vaikutuksesta omaan talouteen. Mietaan Jussin viisiin, kun aikanaan laittaa vähän pahanpäivän varalle, niin ei sitten pienempien tulojen aikaan ole pulassa. Vaatetukseen ei itsellä paljoa mene, arkivaatteina on entiset virkatakit ja housut olleet oivia asusteita ajalta, kun ansiotöissä tuli pesämunaa hankittua. Lippalakkeja metsäfirmoilta hattuhyllyssä paritusinaa, mutta Jessen viisiin, mihin tottuu sitä tulee jatkuvasti pidettyä. Eli yksi lippahattu vuodessa kulutetaan. Auto ajetaan taas tarkkaan, vanhemmassa autossa voi rompetta sahoista lähtien huoleta kuljetella, kun ei tarvitse pelätä hienon uudehkon auton nuhraantumista.
Krimi kuuluu Ukrainalle, jonka Venäjä valloitti siltä. Kirjoitin vuosia sitten kun täällä keskusteltiin pakotteista, että Krimi on pysyvä toistaiseksi Venäjän vallan alla. Olen edelleenkin samaa mieltä, länsimaat katsovat ensisijassa omaan etuaan. Joskushan se rauhanneuvottelujen aika tulee, jolloin veikkaukseni on, ettei Ukraina Krimiä saa. Paperille voidaan kyllä jotain sellaista kirjoitella, että päästään sanomaan, ettei ole tunnustettu alueen liittämistä Venäjään. Sotilaallisesti on epärealistista mielestäni uskoa, että Ukraina pystyy alueen valloittamaan takaisin ainakaan omin voimin.
Maahan on kaadettu mitä nipin napin raivurilla tavallisella terällä saa. Mitä tulee kuusikoiden harvennukseen, niin kyllä kaksi harvennusta on paras oman 35 vuoden kokemuksen perusteella. Kuusikymppisenä sitten kuuset kumoon ja uutta kasvamaan. Siinä ajassa rehevän maan kuusikko on tuottanut 600 mottia ainespuuta kiertoajassa. Vieläpä 3/4 osaa tukkia, ellei laho ole kerennyt osille.
Ei laskennallinen ajourien pinta-ala kerro totuutta menetetystä pinta-alasta puun tuotoksen osalta. Asia on juu noin, kuin sikari edellä kommentoi. Jos ensiharvennuksessa tehdään kapea ajoura, niin seuraavassa reunan isommat hyvin kasvavat joudutaan kaatamaan. Joskus ovat pahimmillaan juuristoltaan vaurioituneita, lahovikaisiakin etenkin kuuset. Sitten uralla onkin ylileveyttä helposti .
Ilmeisesti teknisiä ongelmia, onkohan Putinin hakkerit asialla. Nykyinen nettiaikakausi on hyvin haavoittuvainen joka lähtöön. Kun se pelaa on loistava homma, mutta sitten kun se kaatuu, niin ei siinä tavallisella pulliaisella ole mitään tehtävissä. Toivottavasti ongelman ratkettua Metsälehti valottaa mistä johtui näinkin pitkäkestoinen häiriö.
