Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jos hakkuu on tehty alku kesästä, silloin on käytännössä maa mahona kesän viettänyt. Silloin siemenpankki alkaa heräillä ja on käytännössä seuraavana keväänä iskuvalmiudessa kasvuun. Itsellä kesähakkuu tehdään kasvukauden lähestyessä loppuaan, eli heinäkuun lopusta alkaen. Risut sitten näitä aikoja ajettu, maanmuokkaukset käynnissä.
Myös olen huomannut kuviokohtaisia eroja samalla tilallakin. Uskoakseni alueilla, joista kaskiviljelystä on runsaasti tapahtunut, on myös siemenpankki pillikettä ja vadelmaa ym. yllin kyllin. Kesällä eräs pariskunta kysyi, miksei eräälle uudiskuviolle ole tullut vadelmaa, kun vuosia sitten vieressä oli erittäin marjaisa vattupaikka tilallani.
Kovasti oli kansaa liikkeellä, eikä tyhjin vatsoin tarvinnut tuotantolaitoksiin tutustua. Hyvin oli järjestetty, akustiikka joskin oli teollisuushallin, haittasi lähelläkin kuulemista.
Aikanaan toimen henkilöt Heikki Karhusen johdolla solmivat Japaniin puukaupat täällä Etelä-Savossa, jolloin MHY olivat avainasemassa. Lähelle on turha yrittää puitaan viedä, sillä kolme isoa osaa ja pystyy asiat hoitamaan niin, ettei hommasta tule mitään. Metsäliitto/ MetsäGroup metsänomistajien hallitsemana yrityksenä pystyisi kyllä puun hintaa nostamaan omistajille, jolloin muukin olisivat käytännössä pakotettuja toiminaan samoin. Hiljaista on , vain osuuspääoman korosta ja tuplabonuksissa puhuvat. MTK on vaipunut ja taantunut lopparijärjestöksi saatuaan kylläkin metsähoitoyhdistykset valtaansa. Puunhinta kuidun osalta jatkaa alennuslaarissa, no mitä enempää maksaa, kun kauppa näilläkin hinnoilla vetää.
Hyvä kirjoitus Timpalta, itsekin kirjan lukeneena teki se vaikutuksen. Olen kuulut semmoista tietoa, että veljesten välit ovat parantuneet, joten saattaa lähitulevaisuudessa yhdistyä Westaksen ja Versowooden toiminnot miljardin liikevaihdon yritykseksi. Perjantaina olen menossa Vierumäelle avoimien ovien tilaisuuteen, jossa mukana mm. ulkomaan-kauppaministeri Ville Skinnari.
Metsissäni ei ole kuusituhoja ollut kuin yksittäisiä puita. Olen Timpan kanssa samoilla linjoilla, yli 50 vuotiaiden kuusikoiden harvennukset altistavat kirjanpainajatuhoille. Viikolla näin harvennetun kuusikon, josta kannoista päätellen oli valtapuita harvennuksessa poistettu. Siellä täällä oli muutaman kuusen ryhmiä pystyyn kuivaneena, kuoret olivat pudonneet, latvassa vielä haaleita neulasia.
Tukeille ostaja löytyy paikallisista puunostajista esim. paikallinen sahayrittäjä, ostajista lista on vuosittain Metsälehdessä Mhy yhdistyksittäin. Itse olen joppareita karttanut, vain vakiintuneille toimijoille myynyt.
Ate edellä kirjoittaa hyvin tämän hetken analyysin. Kehitysmaa on naapurissa ja sellaisena se tulee pysymään. Valtaosa kansasta rutiköyhää ja sitten on muutaman prosentin varakas etuoikeutettujen joukko. Kehvelisti kävi Putinin armeijalle odotuksiin nähden.
Näille viisaille saamme olla kiitollisia siitä, että metsänomistajilla on satoisat metsät. Viisaiden jälkeen näyttää päätään nostavan vähemmän viisaat, joita eräissä tiedotusvälineissä ahkerasti siteerataan. Metsissämme on nyt ottamista, kuka sitten mitenkin hyödyntää.
Jos omistaisit itse metsän, silloin suosittelisin opettelemaan omatoimista puukauppaa. Tässä tapauksessa tilayhtymässä useita osakkaita, niin saattaisi olla viisasta käyttää alkuun ainakin ammattiapu esim. MHY:tä. Mitä tulee hakkuun ja katkonnan valvontaan, niin se on uskon asia. Riippuu toimihenkilöstä, mutta uskallan väittää, että 90% jää kyllä valvomatta. Puukaupoille ensiharvennusta tekemään heti, kun lainhuuto omistuksesta saatu. Toimenpide on enemmänkin metsän tulevaisuuden turvaamista, jota ei kannata hinnan nousun toivossa yhtään lykätä.
Toisille ei historia opeta mitään, sama tyhmyys jatkuu kuin Hitlerin Saksan kanssa osalla kommentoijista. Putinin kanssa on kova kovaa vastaa pantava, eli Ukrainalle kehittynyttä huippuaseistusta lännestä reilusti lisää. Kuten olemme nähneet, suhteellisen vähäisillä huippuvempeleillä tulee tehokasta jälkeä Putinin sotakoneeseen. Kuten Sauli Niinistö Suomen osalta totesi, ei lähitulevaisuudessa ole odotettavista yhteistä luottamusta rajanaapureilla. Kerran voi pettää, mutta on tyhmää, jos antaa uudestaan tulla petetyksi, kasakka vie.