Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri/metsäpalveluyrittäjiä on vielä ainakin täällä saatavilla. Maanomistajat vain raivauksia ja istuksia tiettävät, eivät kyykkymotoharvennuksia. Olisikohan se kiinni rahasta, joka loppujen lopuksi puheiden sijasta ratkaisee, firma tai yhdistys pystyyn ostaa entiseen malliin. Taitaa hakkuu urien nauhoituksetkin olla harvinaisia, koneen pukilta uraan suunataan.
Itsellä luottohakkaaja isolla koneella ensiharvennukset tekee, jälkeen olen erittäin tyytyväinen ollut. Turha sinne moottorisahoineen on mennä meikäläisen, vain koivikoita olen nykyisin vähän kapistellut. En epäile metsäkeskuksen selvityksen tuloksia, sillä olen toisten mailla nähnyt huonoa jälkeä. Etenkin vieruisilla kivisillä kohteilla ja pehmoisilla mailla. Usein myös kuvioilla taimikon hoidossa aikanaan puutteita, joko ongenvapapuuta liikaa tai metsä jo valmiiksi reikäistä. Reikäisestä kun vielä huonompilaatuisia räkäpuita harventaja poista, niin lopputulos saattaa on harva hatelikko. Vuosikymmeniä pieniä koneita monet odotelleet ,mutta heikomman kannattavuuden johdosta ei niitä ole suuremmin lisää tullut. Eikä tule, ellei joku ole valmis niille lisätaksaa maksamaan.
Hesari tosiaan toimii uutisoinnissaan kuten Anneli edellä kirjoittaa. Täällä taannoin jo kyseli tiedotusvälineiden propakantaisesta uutisoinnista. Itse tulkitsisin HS tarkoitushakuiseksi puolueellisen näkökulman äänitorveksi. Turha tosiaan ikiroudan sulamisen murheita kantaa, kun se on suuremmissa käsissä.
Sähkön kulutus oli aikoinaan kun hakkeella lämmitin vajaa 10 000 kWh vuodessa. Silloin ei rantamökillä ollut peruslämmöt päällä, kuten on näinä vuosina ollut. Nyt sielläkin saunan puolelle jätetään peruslämpö, muualle öljysähköpatteri huoneen keskelle pikkulämpöä ylläpitämään. Joten en osaa tarkkaa maalämmön sähkön kulutusta sanoa, kun kaikki samalla mittarilla.
Asia on juuri noin, kuin Visa edellä kirjoittaa. Täälläkin hoitajamitoituksen seurauksena yksityinen valtakunnallinen toimija pisti pillit pussiin, hoitovastuun joutui ottamaan julkinen terveydenhuolto kontolleen. Ilmeinen syy oli kustannusten nousu mitoituksen myötä ja kun kunta ei myöntynyt huomattavaan maksujen korotukseen, ei voittoa riittävästi arvioineen jatkossa tulevan.
Asioilla tuppaa olemaan aina vähintään kaksipuolta. Samaa pelkään sähkön suhteen, jos sähkönmyyjille laitetaan markkinahintaa alhaisempi hintakatto, niin ei taida naapurimaat sellaiseen suuntaan pitkään sähköä myydä. Eli pahimmillaan käy kuin ennen itänaapurissa, tavara halpaa, paitsi ei sitä ole saatavana. Sähkökatkoja se merkitsee maalaisjärjellä kriittisillä hetkillä veikkaukseni.
Maalämmöllä on itselläkin lämminnyt, viides vuosi menossa. Hakelaitos on käyttövalmiina, aion ottaa pariksi kuukaudeksi käyttöön kuukauden päästä. Syynä silloin tapahtuva kalliiseen sähköön siirtyminen, nykyinen 4,39 snt/ kWh ja Helen tarjosi jatkoksi vuoden kiinteähintaista sopimusta kiinteään 39,94 snt/kWh. Pörssisähköön on siirryttävä, vuosikulutus rantamökin kanssa 24-28 000 kWh. Josta aurinkopaneelit tuottavat vajaan 20%.
Tolopainen on osin oikeilla jäljillä, missä olisi petrattavaa. Pariviikkoa sitten tuttu näki tapauksen, jossa seurue tuli sairaalaan kuolevalle jäähyväisiä jättämään. Hoitajia ei talossa näkynyt ,joten he kysyivät vastaan tulleelta laitosapulaiselta neuvoa. Laitosapulainen lähti hoitajia etsimään, heitä oli puolitusinaa ns. raportointia tekemässä. Heistä yksi tiuskaisi, ettei tästä neuvomaan lähde. No toinen vastentahtoisesti lähti sitten nuiva ilme kasvoillaan omaisia ohjaamaan potilaan luokse. Omaiset näin pääsivät jäähyväiset jättämään, potilas menehtyi seuraavana päivänä. Tuttuni toimii kyseillä alla esimiestehtävissä, on monesti todennut, kuin epätasaisesti hoitajien kesken työ jakaantuu, vain palkka tasan.
Työvoimasta, siis työkykyisistä ja työhalukkaista on paheneva pula. Joten olemme suuren ongelman äärellä, olisi tehtävä työnteon kannustamiseksi toimia. Edellä jo onkin viittaus, miksi työ ei kaikille maistu. Kortistossa on paperilla paljon työttömiä, joista kyllä osa olisi sorvien ääreen patistettava.
