Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
En istuta syksyisin nykyisin mitään, siinä vaan siirtää talven riskit taimitarhalta itselle. Joskus istutin syksyllä, jotta kevään työurakka helpottuu. Routimisen tietää varmimmin seuraavana keväänä, olettaisin turvesuolla turvepaakkujen vähemmän nousevan, kuin routivalla kivennäismaalla.
Jatkuva kasvatus ketju siirtyy näköjään entistä enemmän luulopuolelle. Mhy salakauppaa metsätilakaupoissa mukamas tekee, joskus myyjä kylläkin haluaa tehdä ns, hiljaisen kaupan. Mitä taas jatkuvan kasvatuksen kuutio tuottoihin, 700-800 kuutiota on kopattu ilmaa haukkaamalla taivaalta mielestäni.
Yhdysvallat on ryhtynyt päättäväisiin toimiin, sillä Lend-Lease- niminen laki vuodelta 1941 on otettu käyttöön. Laki mahdollisti aikanaan Yhdysvaltain ratkaisevan avun sotaan liittymättä valtaisan aseavun Englannille ja Neuvostoliitolle aikanaan. Oli ratkaiseva Saksan sotaonnen kääntäjä. Ukrainalle alkaa nyt virrata jytyä tavaraa, joten Putinilla paraatissa punaisella torilla vilu niskapiissä toukokuussa. Taisi täällä putinistit Kiovaankin paraatia ennustella, pitämättä se ennakkoon toimiteituista juhlakaluista huolimatta jää pitämättä.
Rehevillä mailla jatkuva kasvatus taloudellisesti huono vaihtoehto. Huonoille kasvumaille ja pohjoiseen kyllä vaihtoehto, eikä välttämättä kovin huonokaan. Kuppilan pöydässä 50;ssä vuodessa 600 mottia alkumetsän 200 motinpäälle ainoastaan toteutuu normi olosuhteissa. Mielikuvituskasvuja saa jokainen potaskana uskotella, voihan satumaailma joillekin hyvän mielen tuoda.
Syksyllä raivasin 10 ha kuuselle istutetun kuvion, jossa luonnon koivun ja männyn taimia. Jätin n. 10% sekapuustoksi, nyt kävin hankikelillä latvuksia leikkaamassa. Huomasin hirvien vierailleen alueella, olivat mäntyjä ja koivuja käsitelleet kovakouraisesti. Olen aikaisemminkin huomannut, että raivauksen tai hakkuun jälkeen hirvet suorittavat ruokailurynnäkön. Joten kuusen korvaaminen tällä hetkellä näillä hirvikannoilla liiketaloudellisesti kannattamatonta.
Tuttu on virkansa puolesta joutunut/ saanut seurata viereltä terveysalan henkilöstön toimintaa. Työtulos jakautuu epätasaisesti, osa henkilöstöstä kahvihuoneessa tuppaa viihtymään, kuten metsäukkokin on merkille pannut. Usein juuri samat henkilöt valittavat kiirettä ja huonoa palkkaa. Toiset joutuvat osin tekemään sitten kaksin verroin töitä, jotta hommat tulee tehtyä. Myös eri yksiköissä suuria eroja työkulttuurissa, toisiin pesiytynyt edellä kuvaillun kaltaista . Sitten on lähes identtisiä yksiköitä, joissa on toinen meininki, eikä henkilöstöä ole ainakaan enempää.
Ihminen on useimmiten kovin perso rahalle, viis muusta vaikka työympäristöstä. Edellä Metsänmies, kuten Annelikin näkevät enempi kokonaisuutta ja asioita joilla työnmielekkyys, jaksaminen antaisivat paljon paremman lopputuloksen, kuin 1000 € epärealistinen palkankorotus. Asia tuppaa olemaan niin, että jos palkkoja kerralla reippaasti nostetaan, niin alkaa säästötoimet, jotka syövät hetkessä palkankorotuksen työn kuormittavuuden/ tehostamistoimien tuloksena henkiseltä puolelta jaksamisessa..
Helmikuussa pyysin lainatarjouksen, kun rajanaapuri tiedusteli olenko yhä halukas ostamaan, jos hän asunnon vaihdon yhteydessä tarvitsee rahoitusta. Lainatarjous oli kokonaiskorko 2.48% viideksi vuodeksi ja korkokatto 2.98%. Lainaa en tarvinnut, koska naapurin metsätilan vakuusarvo kattoi asuntorahoituksen vajeen hänelle, joten ei tarvinnut metsätilaa myydä.
