Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jos kauppahinta asettuu tila-arvion summa-arvon alle n. 15% ja tila-arvio paikkansa pitävä, niin kaupoille. Olet vielä nuori nelikymppinen, joten eläkkeeseen lisätuloa tulossa sopivasti. Jos sitten tulet katumapäälle, niin julkisessa myynnissä etelässä rahastot ovat noinkin kookkaasta tilasta kovia hintoja maksaneet. Vanha sanonta, että kauppa se mikä kannattaa pitää paikansa, kun ostaessa ei maksa itseään kipeäksi. Entisenä isona velallisena , nykyisin velattomana voin vahvistaa. Rohkea rokan syö!
Ratkaisevaa on milloin olet tilan ostanut ja mitä silloin kauppakirjaan kirjoitettu. Todennäköisesti ei ole eritelty talon arvoa erikseen, vaan kauppahinta on köntässä. Omistusaika yli 10 vuotta, 40 % kauppahinnasta verovapaata. Kauppahinta myydystä talosta verotuksessa kauppahinta, ellet ole itse siinä 2 vuotta kirjoilla ollut. Lohkominen kyllä yleensä ostajalle jää, tonnin kulu sekin.
Näinhän asia on, sutta tuli kovaan hintaan. Viisi sotemaakuntaa olisi ollut oikea määrä, mutta edellä mainittu taho halusi tilkkutäkin. Ei reilun sadantuhannen asukkaat maakunta/ hyvinvointialue ole pitemmän päälle elinkelpoinen, kustannustehokuudesta puhumattakaan. Hyvä palkkaisia johtajia ja hallintoa rahoja syömässä niin, ettei hoitajillekaan jää kuin murusia jakoon.
Runkohinnoittelulla harvennuksessa siirrytään hiukan arpapelin puolelle. Hakkuun jälkeen järeys selviää, josta sitten taulukosta hintakin. Minimimitan yksilöt pudottavat helposti keskijäreyttä, jos ei ole raaskittu maahan kaataa raivatessa . Tai voihan järeyttä hakattavissa tietenkin nostaakin, kun ottaa isommat päältä. Itse haluan tietää hinnan kaupanteossa motilta, vain kuutiot ovat auki ennen hakkuuta.
Isot kuuset täällä sorviin, UPM ostaa erihinnalla sorvit , Ensolla tukeilla sama hinta, isot sitten valkkaavat UPM:n Pellokselle menemään. Kyllä tukki nykyisin menee puutavaralajikaupassakin niin tarkkaan, ettei siinä kyllä runkohinnoittelulla maanomistajan tukin hinta/saanto parane .
Tuolla aikaisemmin tuotiin asiaa esiin, nimittäin kaupan alan palkat ovat matalat. Itselläkin on kokemusta myyjän ammatista, toimeen silläkin tultiin. Hoitajilla on sentään paremmat palkat, mutta väittävät ettei palkalla tule toimeen. Kaikki on suhteellista, hoitoalalla on paljon korjattavaa, niin on muuallakin uskoakseni. Moni luulee naapurin pääsevän helpommalla kuin itse, mutta usein se luuloa.
Kyllähän on haaveunta kympin nousuun kuitupuulle tuudittua jatkossa. Tietysti jos inflaatio oikein ryöpsähtää vauhtiin, niin ajan mittaan kyllä. Reaalisesti lopputulos lähempänä nollatulosta. Täällä julkisyhteisöillä isot leimikot kilpailutuksessa, joten tarjontaa tulee . Maanviljelijätkään eivät ole varsin rahoissaan, isolla tilallakin väkilannoitteet ostamatta. Syksyllä sai maksettua vasta viime kevään lannoitteet, silloin hinta vain oli tuplaantunut. Glan analyysi edellä realiteettia, ajanmittaan vasta nähdään mitä tapahtuu.
Suomi-Venäjä seuran avustus suhteettoman suuri, leikattava 75% niin alkaa olla lähempänä kohtuutta. Myös hoitajien palkkavaatimus posketon, jos siihen suostutaan kaikki julkisen alan pitkien lomien nauttijat vaativat samaa tasoa korotuksia. Elintason laskuun on kaikkien hiljalleen sopeuduttava, ei loputon kulutuksen kasvu ja elintason nousu ole itsestään selvyys.
Uskoakseni ei euroissa paria/kolmea enempää parhaimmillaan kuidun hintaa lisää tule Venäjän tuonnin päättymisen seurauksena. No onhan se prosenteissa mahdollisesti komealta kalskahtava kymmenkunta, joka metsänomistajan armopalaksi sanottakoon. Stora ainakin siirtää kuiden vaihteessa oston painopisteen harvennusleimikoihin paikatakseen tuontikuidun vajeen.
