Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän uskoakseni kovat työväen vallankumouksellisen pamput ovat olleet armottomia omiaan kohtaan. Varmasti ovat riistokapitalistien veroisia ryöstäjiä ja kansan köyhdyttäjinä kunnostautuneet. Kiina on siitä poikkeus, että siellä on yhdistetty ilman luokkataisteluhenkeä kapitalismi ja kommunismi. Valta puolueella , joka on kaikkivaltias kapitalisti. Todella fiksusti hoidettu, on myös lakot tuntematon käsite. Tuottavuus hyvä, myös yhteiskuntarauha toistaiseksi säilynyt hyvin. Taitaa työaikakin olla toista kuin lännessä, lomista puhumattakaan. Olisi aika miettiä, onko maassamme työväen asema niin huono, että AKT:n kaltaiset toimijat saartavat yrityksiä Gestapon teholla satamissa.
Olen pienestä pojasta kuullut virren, ettei metsätalous kannata. Täälläkin oli edesmennyt metsänomistaja, joka haasteli silloisen pinta-alaverotuksen aikaan, että lahjoittaisi maansa pois, verottaja kaiken vie. Totuus oli hänen osaltaan, kuten monen muunkin metsänomistajan , oikein maastaan kiinnipitävä , luopui taivaallisen kutsun johdosta aikanaan.
Ostotilallisena voin 34 vuoden kokemuksella olla kannattavuuteen tyytyväinen. Ei tie äkkirikastumiseen ole, riski/ tuottosuhde ollut ainakin tyydyttävä. Nykyisillä metsämaan hinnoilla ei minun laskuopilla taida hääppöistä kannattavuutta saada kylläkään puunmyynnillä.
Jos 2 ha lisätontti metsämaata, niin olisi kannattanut firmalla hakkuuttaa. Olisi muutama tonni jäänyt plussalle, enkä usko hakkuujäljessä paljoa loppujen lopuksi eroa olla pitkässä juoksussa. On mahdollisesti halunnut lelupeleillä maisemaa vaalia, maksoi sitten tonneja laihempana tilinä.
Aika usein tonttihakkuut menevät +-o:lla taksalla erikseen teetettynä. Aloittajan esiin nostamassa tapauksessa hintavaa on ollut, ellei sitten risujen siivousta ja muuta lisähommaa ole mukana. Olen täälläkin kuullut 10 000 laskusta rantatontin savotoinnissa. Siinä oli erittäin jyrkästä rinnetontista kysymys, jossa puut joutuivat vinssaamaan. Osan myös järveen kaatamaa, oksien poisvienti tontilta oli myös sopimuksessa, tuntityönä metsäpalveluyritys toteutti.
Itselläkin tässä tupahommissa lumen keskellä päivät kuluneet. Aloitin lueskella Versowoodin Koprien historiikkikirjaa. Kannattaa kyllä lukea, ei ole helppoa ollut. Yksi hyvä lehmä pelasti evakkomatkalla, lypsi vähillä syömisillä. Sahahommakin 1960 luvulla oli niin tiukoilla, että katkenneen remmin saivat ostettua lapsilisillä. Stalinistinen pääluottamusmieskin menetti hetkessä virkansa, kun Keijo jakoi väen työhaluisiin ja lakkohaluisiin kahden oven sisään käynnillä. Myös metsäomistajien Metsäliitto kunnostautui yrityksissä hävittää itsenäiset sahurit hakesodalla. On kaunistelematon historiikki tosiaan, vuoksenrannan pirtukaupasta tähän päivään.
Harvinaisen hyvä kirjoitus, jossa ennustetaan Kaukaan PK-1 paperikoneen lopetusta, jonka varmistaa Paperiliitto. Ruotsissa asiat saadaan lakkoilematta hoidettua ja maa vaurastuu. Suomi velkaantuu, työmarkkinoiden joustot odottavat tekijäänsä. Juha Sipilä yritti, mutta yritykseksi jäi. Oikeistodemareita olisi kaivattu, jolloin vain tämän kaltaiset työmarkkinauudistukset maassamme voitaisiin läpiajaa.
Versowoodin historiikki Kun perkeleesti sahaa- Kopran sahasuvun historia, on HS:n kirja-arvostelija Marko Junkkarin kiittelemä kaunistelematon kirja. Soitin vuokralaisellemme joka Versowoodin palveluksessa, kysyin onko kirjaa myytävänä henkilöstölle, olisin mielellään ostanut. Ei ole, vaan yhtiö on lahjoittanut työntekijöille teoksen, lupasi lainata. Tässä lumen keskellä joutaa lueskelemaan. Keijo Kopra teollisuusneuvos on yhä kovassa iskussa, vain käräjäsalissa korkea ikä ja heikentynyt terveys haittaavat. Tuli lievennystä tuomioon taannoin, kun oli jotain viivan alle jääneitä rahoja ulkomaille talletellut, korot oli unohtunut verottajalle ilmoittaa.
Kyllä jokaisen maan poliittisten päättäjien painotuksilla ja toiminnalla on merkittävä vaikutus siihen ympäristöön missä yritykset toimivat. Jos taas haluaa kapealaisesti nähdä Pesosen ulostulon, asia jää ymmärtämättä usein. Kyllä hän puhuu maamme teollisuuden napamiehenä käytännössä teollisuuden äänellä laajemmin. Putin poliittiset hoitaa naapurissa tavallaan, tai lainsäädäntö tai lakkohalut olla vähissä, kun en ole suuremmin sieltä sellaisesta kuulut.
Mitä tulee Umpin työriitaan, Teollisuusliitto on tässä päivässä ja Paperiliitto eilisessä. Tämä työselkkaus todennäköisesti päättyy niin, että tällä kertaa ei varsinaisia liiketoimintakohtaisia työehtosopimuksia tehdä. Tällöin Paperiliitto säilyttää kasvonsa, voivat uskotella voittaneensa taistelun tai vähintään torjuntavoiton saaneena. Mutta se ratkaiseva asia on, että kyllä ” sotatapion” siemenet itävät jo hyvin jatkoa ajatellen.
Eiköhän rivien välistä asia tullut selväksi, ei paperiliiketoiminta ole UPM:lle kannattavaa bisnestä, eli eroon mahdollisimman pian, ellei säästöjä löydy. Joko Saksassa tai Suomessa kapasiteetin vähentäminen edessä, eiköhän se osu sellaiseen maahan, jossa logistisia ongelmia satamista alkaen ilmenee. Suomi tarvitsee enemmän UPM:tta, kuin yhtiö Suomea. Eräät tahot eivät ole vielä heränneet uuteen aikaan, vaan ovat vanhoissa poteroissa. Markkinatalous tulee poterot hautaamaan pitemmässä juoksussa, samalla on päättäjien syytä tehdä toiminnassaan uudenlainen arvio. Ei sellaista, kuten Kaipolan kohdalla Marin sai puheissa tehtaan kultakaivokseksi, joka vastuuttomasti lakkautettiin.
