Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Olen minäkin kuokalla ojan pätkän hiukan vastaavassa tapauksessa kaivanut. Perunakuokka oli paras työkalu, ei vesi roisku kuin kuokalla. Pistolapiolla ja vesurilla katkoin juuret. Jospa iltahämärässä käyt syventämässä toiset 20 cm ojan roiloa, auttaa yllättävästi vesitilanteeseen.
Olen monesti pohtinut olisi lännen pitänyt tehdä niin, että olisi Saksan annettu lyödä Stalin hirmuhallinon Neuvostoliitto. Sen jälkeen länsi olisi kyllä ajan mittaan Saksan lyönyt, koska ei Saksan teollinen tuotanto olisi varustelussa kestänyt. Vastarintaa ja sabotaaseja olisi piisannut miehitetyillä alueilla enenevässä määrin, enkä usko nukkehallituksienkaan apuun pitemmän päälle . Ainoa asia olisi varmasti ollut, jos Saksa olisi saanut valmiiksi ”ihmeaseen”, eli ydinpommin. Siinä tapauksessa historiankirjoitus olisi kyllä toinen. Lopuksi jos Saksa olisi voittanut, historiankirjoitus olisi kirjoitettu toisin, taitaisi keskitysleiritkin olla meiltä melkolailla pimennossa. Naapurin historia taasen olisi paljon verisempi, etenkin historian kirjoituksen osalta.
Tämä on sitä nykyaikaa, jossa jatkuvan kasvatuksen autuutta jo ensiharvennuksessa tekemään. Eiköhän olisi viisaampaa odottaa toista harvennusta, jolloin alkaisi isompia puita napsia. Olen jostain lukenut, että jatkuvassa kasvatuksessa lähinnä tukkipuuta hakkuissa lähtee. Taitaisi tässä tapauksessa ensiharvennus joko tehdä normaalisti tai sitten jättää kokonaan tekemättä, jolloin aikojen saatossa alkaa poistettavat tukkipuut tulla esiin.
Tassuista tulee mieleen lingossa eräs auraaja, oikein nuuka puolensa pitävä isäntä aurasi yksityistietä. Terät ei paljoa kulunut, kun tassut olivat niin alhaalla, että monta senttiä jäi aina lisää lunta tienpintaan aurauksen jälkeen.
Alueaura edessä ja leveä tuhti linko perässä aukaisevat täällä ummessa olevat tiet. Leveä linko auttaa perässä saamaan leveyttä , leikkaa vallin reunaa alueauran jäljiltä. En ole aikanaan paljoa aurannut, mutta sen verran, että vihonviimeistä aurattavaa on moottorikelkalla kovetettu paksuluminen kapea tie. Harvaan on auraajat huvenneet, pitäjän laidoilta Valtroineen kulkevat. Huonoa kannattavuutta valittelevat ja kyllähän auruu on arvuutuspeliä. Väliin sataa monta päivää putkeen, jolloin yksinauraava urakoineen alkaa olla pyörryksissä, Jonain talvena ei taasen oikeastaan muuta ole, kuin vehkeiden perään laitto ja pari aurauspäivää.
Kemijärvellä tarvittaisiin tehtaan rakentajaa. Tähän mennessä siellä ei ole aikaiseksi saatu mitään, jos riitely jätetään laskuista. Suomi on nyt niin rikasta, ettemme tehtaita ja hyvinvointia lisää taida tarvita. Taitaa vielä tulla semmoinenkin aika, että teollisuuttakin kaivataan.
Metsäkupsa on kuusiuskovainen ja kuusikot ovat tilin antaneet. Kolmella harvennuksella on menty ja lahoprosentti 1-2 % pääosin joitakin kumpareita lukuun ottamatta. 34 vuotta olen omissa reheväpohjaisissa metsissä touhunnut ja se on opettanut kantapäänkautta monta asiaa. Kuusikot ovat olleet positiivinen yllätys taloudellisessa mielessä, sitä vastoin koivikot iso pettymys. Mäntyjenkin kanssa laatuongelmia, vain karuimmilla mailla laatu hyvää sahapuuta.
UPM toimitusjohtaja Jussi Pesonen on twitterissä puhunut seuraavaa: ”Kipeät kustannussäästöt ja järjestelyt tulevat väistämättömiksi” Paperiliiton ja AKT lakkojen johdosta. Kai liittojen edustajat ovat valmiit paperitoiminnoista vapautuvan työväen palkkaamaan itselleen vaikka lakkovahdeiksi?. Kyllä liiton kannattaisi tehdä toimialakohtaiset sopimukset ja samalla vaatia, ettei työehtosopimuksia lisää tämän jälkeen silputtaisi yhtiössä.
En autoon rahoja laittanut, vaan vanhalla vasta katsastetulla ajellaan edullisia kilometrejä. Uutta autoa ei ole minulla koskaan ollut, vähän tai enemmän käytettyjä ovat olleet, joskin käteisellä ostettuja.
Mitä tulee metsätalouden pääomaverotukseen, niin kyllähän ei alelaarissa ole. Tuttu työväenliikkeen pienmetsänomistaja myi äskettäin puita ja oli yllättynyt, että pienestäkin puukaupasta meni 30% veroa. Ei ole työtulovähennystä pääomatuloista, eikä eläketuloista totesin.