Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän niitä tolkun ihmisiä maamme kaipaa. AKT ei kyllä heitä edusta, pieni avainalan porukka kiristää röyhkeästi. Sakko pitäisi olla miljoona päivässä ja sen lisäksi määrättävä ulkopuolisille aiheutetun vahingon korvaukset täysimääräisinä viivästyskorkoineen. Taitaisi lakkokassa kuivua ja samalla lakkoiluhalutkin haihtua.
Kyllä kaikilla kustannuksilla on merkitystä kilpailukyvyn kannalta markkinataloudessa. Entisessä Neuvostoliitossa ei palkoilla ja raaka-aineilla ollut merkitystä suuremmin, vain 5-vuotis suunnitelma ratkaisi. Eipä edes ruokaa kansalle pystynyt tuottamaan loppujen lopuksi, joten 70;n vuoden kokeilu päättyy konkurssiin työläisten paratiisin sijaan.
Suomessa ei palkkataso sinällään ole ongelma, vaan jäykät joustamattomat lakkoherkät työmarkkinat. Eikä tuottavuuskaan paras mahdollinen, työaikakin lyhyemmästä päästä taitaa olla. Ruotsissa asiat hoituu vähillä lakoilla, ei ahtaajat ole samanlaisia satamissa kuin meillä. Verojen määrässä pärjätään kyllä, muutoin olemme pohjoismaiden peränpitäjiä.
Epäilen ettei Teollisuusliitto olisi tyytyväinen siihen, että Keitele tekisi kuten edellä esitetään. Eivät kylläkään pahastu palkkojen yleistä tasoa korkeammista korotuksista, vaan siitä ettei heitä tarvita sopimuksen osapuolena. Keiteleen järjestäytymisaste on alhainen ja se on ay-liikkeelle myrkkyä. Yrityskohtaiset sopimukset todennäköisesti vauhdittaisivat entisestään jäsenkatoa jatkosakin.
Yleinen huutokauppa ja MHY arvio näkyviin, ja pidätetään oikeus hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset . Meillä takavuosina kunta myi pienehköjä metsäpalstojaan niin, että suljetut tarjoukset määrättyyn päivään . Kysyjän tapauksessa sopikaa mihin tarjoukset lähetetään ja sitten ulkopuolinen avaa tarjoukset osakkaiden läsnä ollessa. Ei missään tapauksessa jäsenten välinen, siitä ei riitaisessa kuolinpesässä mitään valmista tule. Kun tarjoukset on käyty läpi, mielestäni pesänosakas voi lunastaa korkeimman tarjouksen hintaa tilan. Jos hinta liian korkea, kuten veikkaan, silloin kannattaa myydä ulkopuoliselle omakin osuus. Talouskeskuksen voi pidättää sitä haluavalle osakkaalla, jos vain pääsette asiasta senkin verran sopuun. Yleensä autiolla kuivanmaan loppuun eletyllä talouskeskuksella ei paljoa arvoa ole kokonaisuutta ajatellen, veikkaukseni 10% pesänarvosta.
Metsätalouden puhdastulo on eteläisessä Suomessa reilu 100 euroa ha, joka menetetään kun metsää ei voi kasvattaa. Pelto on asia erikseen, tokkopa kukaan metsämaalinjan alusesta peltoa mansikalle raivaa. Paljonko olette nähneet linjojen alla joulukuusiviljelmiä, ainahan sähköfirma kertoo mitä alle 3 metristä saa kasvattaa, kun asiasta sopii. Uusi lakiluonnos hahmotelma n. 15% korottaa korvauksia, eli eipä sillä oleellisesti asiaa korjata. Itselläkin tulevana vuotena useamman hehtaarin ala jää linjan alle kasvuisaa asfalttitien sivustaa.
Parempi maanomistajalle, että maapohja jää joutomaana tilaan, kuin jos lunastettaisiin pois tilan pinta-alasta. Kokemukseni mukaan korvaus ei suuremmaksi tule, vain karttaan enemmän rajaviivoja kuten lunastetuista valtion teistä.
Lunastustoimikunnan pohjana on puolen vuosisadan takainen ohjeistus. Ajalta kun ajateltiin, että maan sähköistäminen on yhteinen asia. Maapohjalla ja hakkukypsällä metsällä ei johdin alueen korvaus ole 150-900€ ha enempää. Tiliä tulee odotusarvoista, joka sopivassa kasvuvaiheessa on useita tonneja per/ha. Myös korko on hyvä, mutta se ei paljon auta, jos ja kun summa on vaatimaton. Tuulivoiman rakentaminen on jotain aivan muuta, kuin aikanaan sähkölinjojen vetäminen maanomistajien maiden halki. Näissä linjoista pitäisi saada vähintään 100-150€ vuodessa hehtaaria kohden korvausta hamaan tulevaisuuteen asti. Tällöin se kompensoisi haittoja, hyödythän jäävät tuulivoimapuiston omistajille ja maan vuokraajille.
Näinhän se tuppaa menemään, että ne jotka ovat ostamassa pitävät tilaa vähempiarvoisena, kuin sitä myyvät osakkaat. Sitten kun kysyy myyviltä osakkailta paljonko ovat valmiita maksamaa, niin onkin hinta paljon vähemmän.
Tilan ositus/ halkomisen hinta riippuu siitä, vaatiiko joku , kuten aikoinaan täällä eräs osakas, että jokainen puu laskettava erikseen oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Kyllä siinä satasen tuntitaksalla laskua alkaa syntyä.
Edellä olevan Annelin kommentin kanssa samaa mieltä. Avoin huutokauppa ja oikeus hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Silloin ei turhille puheille jäisi sijaa, markkinat ovat oikean hinnan määrittämisessä pulinat pois tekijä. Silloin voi sitten harkita, kannattaako ostaa puolikas, vai myydä. Kyllä hinnat ainakin täällä etelässä lähes varmasti ylittävät tila-arvion, käypähinta useimmiten summa-arvon päälle.
