Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Vuosikymmeniä on puunhinta reaalisesti pääsääntöisesti laskenut. On haavekuva ,että niukkuus pitemmän päälle hintaa nostaa. Palkoista on kova vääntö, sama se on puunhinnan kanssakin. Jos hinta ei ole kilpailukyinen, niin teollisuus investoi sinne, missä kannattavinta toimia. Suomalaiset luulevat olevansa maailman napa, jo karttaa katsoessa huomaa asioiden todellisen laidan. Lakkoilu ei lisää vakauden kuvaa, jolla iso merkitys investointeja tehdessä.
Ammattilaiselle kannattaa kaatourakka jättää. Itse olen näin väliin tehnyt, kulutkin saa verovähennyksiin. Metsäpalveluyrittäjällä on vakuutukset kunnossa, joten itselle jää vain palkanmaksu huoleksi. Puut niiltä osin sahalla nurin, mitä moto ei suoraan yletä. Loput sitten ojanylitse niin, että hakkuukone ylettää. Ammattilaiselta se käy nopeasti, kuntokin kestää valoisan ajan täysillä urakoiden. Vähemmän tehnyt alkaa muutaman tunnin päästä jo helpommin kompuroida turvalleen ja tarkkaavaisuuskin saattaa kärsiä.
Palvelualoilla palkkataso alhainen, koska ihmiset ostavat halvimpia pitsoja ja valittavat kalliita hintoja. Teollisuudessa kyllä palkalla tulee toimeen ja jos ei savuna ilmoille tupruttele, niin säästöönkin jää . Saati jos viitsii metsän antimia noukkia ja säilöä, niin sitten rahaa on vaikka UPM;n osakkeiden ostoon. Osinkoakin vuosittain tilille sitten pääomatuloksi entisten lisäksi tupsahtaa.
Mahomaa kaikkein kalleimmaksi pitkässä juoksussa tulee ainakin perillisille.
UPM;n toimihenkilöiden osalta lakko murtumassa, ilmeisesti kaksikolmasosaa töissä. On mielenkiintoista miten käy Keitele Groupin lakossa , jos reilun viikon päästä alkaa. Kun molempien osapuolien luvuista tulee yli 100%, niin jossain on klappia. Lakon alkaessa asia sitten selviää, kumpi puhuu totta enemmän. Jos yli puolet jatkaa töissä, Kylävainio silloin todenpuhuja, jos taasen yli puolet jää tulematta töihin niin Teollisuusliitto todenpuhuja.
Jostain joskus pörssiromahdus alkaa, varmaa ainoastaan , että näin on aina käynyt ja tulee tämänkin nousuputken katkaisemaan. Olen vuosia odottanut, mutta vauhti vain kiihtyy, veikkaan tämän vuoden vielä tasaisella nousulla mentävän. Jälkikäteen on aikanaan sitten viisaampi, omat koronaveikkaukset menivät parivuotta sitten vikaan ainakin. Tuttu nuori on tehnyt kuusinumeroisen tilin sinä aikana ja sanoi minulle, että romahduksen odottaminen se vasta kalliiksi tuleekin.
Suomen sijainti on kulurakennetta lisäävä, vaikka kustannus kokonaisuudesta on pienehkö, miinuskulu kumminkin. Kuten edellisessä kommentissa todetaan, voisihan logistiikkamme paremminkin toimia. Monet elävät vielä lintukotoajassa ja luulevat maamme olevan eturivissä, ne ajat jos niitä on ollutkaan, ovat menneiden talvien lumia. Viimeisenä ovat haitumassa jopa hyvät oppitulokset kouluissamme.
Euro tuo vakautta, mutta samalla luo meille kotikutoisen ongelman , rakenteellisten uudistuksien tarpeen. Devalvaatiolla ei pystytä kilpailukykyä korjaamaan, jolla hoidettiin karannut kilpailukyky takaisin markka aikaan. Suurin syy oli kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset, työntuottavuuskin tuppasi jäämään verrokki maista. Oma veikkaukseni rakenteellisten uudistusten toteutumisesta on pessimistinen. Todennäköisesti kun alamme kunnolla köyhtyä, sekä pudota entistä selvemmin muiden pohjoismaiden kyydistä alkaa tapahtua. Se vaatii Saksan tapaan Demareiden heräämistä, jolloin se on mahdollista ilman suurempia röttelöitä.
Itsellä kesällä tehtiin nuorenmetsän hoitohakkuu kokopuumenetelmällä. Metsä jäi täystiheäksi, mutta puuta tuli käytännössä lähes sama, mitä metsään pist.fi mukaan oli puuta. Ala oli 16 ha ja saanto n. 900 kuutiota. Ilmeisesti kuvion kasvu oli kovempi huomattavasti, mitä kahdeksan vuotta vanhan keilauksen laskennallinen päivittäminen tulokseksi antoi.
Jos oikein ymmärsin Jussi Pesosen sanomisesta, kun lakko alkaa, silloin tulevalla sopimuskaudella ainakin yksi tehdas lopetetaan. Kun sulkevat täältä pohjolan perukoilta tehtaita, se helpottaa AKT työtaakkaa, vähemmän satamissa tarvitsee ahtaajia. UPM tekee isoimmat tilinsä vähemmän lakkoherkillä tehtailla Suomen ulkopuolella, jonne kannattaa liiketaloudellisesti tuotantoa keskittää.