Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Itse asiassa kuultuna oli televisiossa tänä iltana Antti Aarnio-Wihuri, vanhan ajan patruuna ja maanviljelijä. Oli kansanläheinen kuunneltava, jalat maassa oleva työnsankari. Yrittäjyys tämän maan pystyssä pitää ja tuottavat työpaikat mahdollistaa.
Täällä alueurakoitsijoille vuositasolla taitaa olla sovittu, paljonko hakattavaa sopimukseen kuulu. Asia erikseen on, milloin sitä hakataan. Saattaa olla seisokkia ja sitten taasen puuta olisi hakattava yötä päivää. Eipä luppopäivinä kone tienaa tai sitten urakoisijat vain muutoin valittavat, salaten jatkuvan työtulotakuun.
Kuten tälläkin palstalla keskustelusta näkee, kaikenlaisia ajatuksia laidasta laitaan on. Metsuri motokuski todennäköisesti keskustelijoista näkee laaja-alaisemmin kokemuksensa perusteella työmarkkinoiden palkkaneuvotteluista molemmilta puolilta .Asioilla on aina kaksipuolta ja lopputulos yleensä kompromissi tavalla tai toisella.
Ilmeisesti UPM:n ja Keitele Groupin tapauksissa ei sinällään palkankorotustasosta ole suuremmin ole erimielisyyttä. Ennemmin kiistat koskevat muita sopimiseen kytkeytyviä asioita. UPM haluaa erilliset sopimukset eri toimialoilleen, joka mielestäni on järkeenkäypä koska toimialat ovat erilaiset .Keiteleen kohdalla taasen on epäselvyyttä paljonko työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon, no lakon alkaessa nähdään montako menee töihin.
Jatkuvamyynti ollut itsellä ollut aina käynnissä, kuten kasvukin. Jäykät tukit myydään korkean hinnan aikaan mahdollisuuksien mukaan, kuten viime kesänä tein. Harvennukset taasen jatkuvalla putkella, sama tuleeko europari enemmän tai vähemmän. Metsäni kasvavat joka vuosi muutamia tuhansia motteja, joten sato korjataan käytännössä vuosittain. Otsikon hinnannousu kyllä aika vaatimaton, oikeastaan mäntytukissa hiukan enemmän nousun tapaista.
Taitaa aika moni ammattiliiton jäsen Perussuomalasia äänestää, paitsi ay vaaleissa on käytännössä vain kaksi puoluetta. Jos satamajätkä muuta väriä julkisesti tunnustaa, niin hiostuskurmotus käsillä todennäköisesti. Sosialismi ja kommunismi on kuihtumistaan jatkanut vuodesta toiseen, koska kansalaiset ovat vaurastuneet. Maltillinen Tannerilainen SDP ja Maalaisliitto pelastivat maamme vaaran vuosina. ATK puheenjohtaja on muutaman viikon kokemuksella lakkokenraalin kannustimia oman asemansa vahvistamiseksi maamme kustannuksella hankkimassa.
Kyllähän niitä tolkun ihmisiä maamme kaipaa. AKT ei kyllä heitä edusta, pieni avainalan porukka kiristää röyhkeästi. Sakko pitäisi olla miljoona päivässä ja sen lisäksi määrättävä ulkopuolisille aiheutetun vahingon korvaukset täysimääräisinä viivästyskorkoineen. Taitaisi lakkokassa kuivua ja samalla lakkoiluhalutkin haihtua.
Kyllä kaikilla kustannuksilla on merkitystä kilpailukyvyn kannalta markkinataloudessa. Entisessä Neuvostoliitossa ei palkoilla ja raaka-aineilla ollut merkitystä suuremmin, vain 5-vuotis suunnitelma ratkaisi. Eipä edes ruokaa kansalle pystynyt tuottamaan loppujen lopuksi, joten 70;n vuoden kokeilu päättyy konkurssiin työläisten paratiisin sijaan.
Suomessa ei palkkataso sinällään ole ongelma, vaan jäykät joustamattomat lakkoherkät työmarkkinat. Eikä tuottavuuskaan paras mahdollinen, työaikakin lyhyemmästä päästä taitaa olla. Ruotsissa asiat hoituu vähillä lakoilla, ei ahtaajat ole samanlaisia satamissa kuin meillä. Verojen määrässä pärjätään kyllä, muutoin olemme pohjoismaiden peränpitäjiä.
Epäilen ettei Teollisuusliitto olisi tyytyväinen siihen, että Keitele tekisi kuten edellä esitetään. Eivät kylläkään pahastu palkkojen yleistä tasoa korkeammista korotuksista, vaan siitä ettei heitä tarvita sopimuksen osapuolena. Keiteleen järjestäytymisaste on alhainen ja se on ay-liikkeelle myrkkyä. Yrityskohtaiset sopimukset todennäköisesti vauhdittaisivat entisestään jäsenkatoa jatkosakin.
Yleinen huutokauppa ja MHY arvio näkyviin, ja pidätetään oikeus hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset . Meillä takavuosina kunta myi pienehköjä metsäpalstojaan niin, että suljetut tarjoukset määrättyyn päivään . Kysyjän tapauksessa sopikaa mihin tarjoukset lähetetään ja sitten ulkopuolinen avaa tarjoukset osakkaiden läsnä ollessa. Ei missään tapauksessa jäsenten välinen, siitä ei riitaisessa kuolinpesässä mitään valmista tule. Kun tarjoukset on käyty läpi, mielestäni pesänosakas voi lunastaa korkeimman tarjouksen hintaa tilan. Jos hinta liian korkea, kuten veikkaan, silloin kannattaa myydä ulkopuoliselle omakin osuus. Talouskeskuksen voi pidättää sitä haluavalle osakkaalla, jos vain pääsette asiasta senkin verran sopuun. Yleensä autiolla kuivanmaan loppuun eletyllä talouskeskuksella ei paljoa arvoa ole kokonaisuutta ajatellen, veikkaukseni 10% pesänarvosta.
