Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Näinhän se tuppaa menemään, kun aikaa on kulunut, vastuulliset kaikkoavat ja muistikin saattaa alkaa näissä tapauksissa vastuullisilla pätkiä.
Eiköhän joukosta n. 250 kpl / ha hyvää kehityskelpoista koivua valikoidu jätettäväksi olisi ehdotukseni. Jos maa kuivuudelle altista, eikä rehevää, niin sitten koneyrittäjän esittämällä tavalla. Muutama vuosi käsittelyn jälkeen raivurilla lopullinen raivausharvennus, jossa vaurioituneet myös maahan.
Katsoin ohjelman, jossa Valtaoja oli asiallinen ja toi asiayhteydessä mitenkään ketään halventamatta N alkuisen sanan keskustelun yhteydessä esiin . Toinen keskustelija taasen kävi päälle, kuin yleinen syyttäjä , vieläpä KGB hengessä olevana ainoan totuuden tietäjänä. Jo on aikoihin eletty, totean aikoinaan lakupiippuja ostaneena.
Aloittajan mielipiteeseen ja tulevaisuus kuvaan voin yhtyä. Taksonomia on päälisin puolin vapaehtoinen, mutta pidemmässä juoksussa käytäntö on toinen. Hommahan menee niin, kuten sertifioinnissakin mennyt, vaateet tiukkenee ja lasku jää metsäomistajan kontolle . Ellet ole sertifikaatissa, niin ostajat , jos ostavat, niin halvemmalla, mutta sitä hintalisää ei ole koskaan säästö/jättöpuista teollisuus kannolle hyvittänyt.
Sama on tämän taksonomian kanssa, sillä tulee aika, että isot firmat ostavat vain” kestävästi” metsiään hoitavilta . Joten käytännössä vapaaehtoisuus on sanahelinää tosi paikan tullen. Olen surullinen miten maassamme on omasta takaa maan kaivajia jalkojemme alta, jotka ulkovaltojen etuja osin edesauttavat.
Vuosi on hakkuita kiilattu, parastakin aikaan kone hakkaa maillani. Ajatus on sellainen, että kun jäykät puut on pelastettu vihersosialisoinnilta, voi alkaa sitten kasvatella hiilinieluja. Kasvuhan alkaa nousta, kun taimikot varttuvat, jolloin mahdollisesti lisääntyvästä kasvusta sitten uusia hiilirahoja voi haaveilla. Metsätalous on murroksessa, joten on aika ennakoida tulevia kahleita, joista lasku lankeaa meidän niskaamme.
Tolopaisella edellä hyviä neuvoja, jos metsätalous on kannattavuuden osalta tuottanut pettymyksen. Metsät pohjineen myymällä saa historiallisen hyvän hinnan, jolloin rahaa irtoaa sijoitettavaksi jo pienemmältäkin metsätilalta.
Kysymykseen miksi rajalinjat annetaan mennä umpeen on metsän kasvaminen. Itsellä usein niin, että kun olen raivannut, enkä ole kymmeneen vuoteen paikalla käynyt, niin ei tahdo väliin omakseen tunnistaa. Rajanaapureiden rajatoimenpiteet ovat yleensä vain hakkaajien tai raivaajien merkkausnauhat, joista jäänteitä väliin näkyy.
Mielenkiinnolla odottelen mitenkä tässä käy. Hiilinielujentuottajana maalaisjärjellä tuottoa ja tuloa oikeudenmukaisuuden perusteella pitäisi tulla. Taitaa vaan syntipukin osa olla käteen jäämässä. Tänä aamunakin ilmasto-Ollikainen valitteli kestämättömän metsänhoidon vaarantavan Suomen luonnon monimuotoisuuden .Kun ei metsäkatoa metsätalous maassamme aiheuta, niin aina jollain lajikadonuhalla sitten syyllistetään.
Ei gepsin näyttämä rajalinja ole aina kovin luotettava. Jos rajamerkit ovat väärin singaloitu ilmakuvaukseen, niin sama virhe toistuu. Samoin jos rajalinjan pyykkejä ei ole ilmakuvaukseen merkattu ja viimeisestä tilan rajankäynnistä saattaa olla jopa parisataavuotta, kuten itsellä yhdellä tilalla. Kyllä maanmittari uudet pyykit maastoon laittoi ,joskaan eivät kyllä yksiin käyneet ruotsin vallan aikaisten talon papereiden kanssa.
Ainoa kumppani joka ulkomailta saattaisi löytyä, on kiinalainen raha. Kun Kemijärvelle heille myy tai 100 vuodeksi vuokraa lentokentän myös sotilaskäyttöön, niin sivussa tulee vaikka pohjolan suurin biotehdas Kemijärvelle. Kemijärven tehdas on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin näillä näkymin.