Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tieoikeuden saa, vaikka kaikki naapuritilalliset vastustaisivat. Yleensä tälläisessä tieoikeudettoman tilan tietoimituksessa katsotaan sopivin reitti tielle. Lainmukaan jokaiselle tilalle on saatavissa tieoikeus. Asia erikseen on se,että joskus maasto ei mahdollista tilalle tietä kuin karttapaperilla.
Itsellä vajaa neljä vuotta eläkkeelle jäämiseen, vuosittainen työtulo-ote tuli jälleen alkuviikosta. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä eläkejärjestelmästämme tehokkuuden suhteen. Olen pitänyt eläkemaksut ( MYEL) mahdollisimman alkaisena, koska minun laskujeni mukaan itse sijoittaessa tulos taloudellisesti aivan eriluokkaa. Ilman eläkettäkin tulen kyllä toimeen, mutta monella asia on toisin. Eniten odotan sitä, että ei tarvitse eläkemaksua enään pulittaa yhteiseen kassaan. Vuoden eläkemaksuun olisi toistakymmentä vuotta aina elettävä, jotta omansa pois saisi.
Oksapuu edellä kirjoittaa, että kun summa-arvoon lisää 30% ollaan markkinahinnoissa. Tosi on eteläisessä suomessa. Eipä taida metsänostajat korkoa suuremmin laskea, enpä ole minunkaan koskaan tarvinnut laskea, luontainen mututuntuma on ohjannut. Eikä ole tarvinnut katua kauppoja. Isakar edellä toteaa, että nyt olisi oikea aika myydä metsää, näinhän asia minunkin mielestä on.
Mitä tulee aloittajan huoleen eturistiriidasta arvon määrittelystä on mielestäni turha. Kyllä ostajat hinnan kohdalleen tarjouksissaan saavat . Metsän näkee kävelemällä ja vertaamalla myyntiesitteen tietoja. Metsälehdessä on melkokattava hintaseuranta, josta näkee ha ja kuutiohinnat aluettain, sekä puuston tilan.
Sopimuskirje Upm;ltä postista tuli eilen minullekin. Olen Metsäliiton jäsen, osalla tiloistani sopimus Umpin kanssa. Puukauppani olen n. 90% tehnyt Stora Enson kanssa.
Hinnan lisäksi annan entistä enemmän arvoa myös muille asioille. Stora Enson paikalliseen henkilöstöön ja alueurakoitsijaan ja etenkin ajojärjestelijään olen erittäin tyytyväinen. Hinnassakin on ollut kilpailukykyinen. Hintatietämykseni on uskoakseni sillä tasolla, että en ole viimeisissä kaupoissa muita ostajia vaivannut. Annan arvoa jouhevalle palvelulle, ja erinomaiselle työnjäljelle luottohakkaajien ansiosta. He myös tietävät toiveeni vanhastaan, joten lopputulos on minun mieleinen.
Mielestäni sopimukset antavat turvaa, eivätkä minua ole kahlinneet. Usein sellaiset joilla ei itsellä ole kokemuksia sopimuksista kirjoittavat potaskaa, kuten Mhy;n usein syyllistää oman lehmän puolesta. Sopimukset eivät todellisuudessa rajoita metsäomistajaa, vaikka siellä usein pienellä lukee etuoikeudesta puukauppaan .
Omat leimikot hakattu , yhtä kaksivaiheleimikkoa lukuun ottamatta. Myrskypuutkin korjattu aukkohintaan, joten ei valittamista. Suupuheilla on hommat pelannut viimeiset 20 vuotta , joskin viimevuodet erittäin hyvin, ei paremmin voisi. Mielestäni myin oikeaan aikaan ja nyt vajaan kuukauden päästä kuusinumeroinen kauppasumma tilille tupsahtaa. Yhdestä torpasta tarjouksen jätin, kun leimikot turposivat ja lahoakaan ei ollut kuin nimeksi tiliä syömästä.
Kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat. On uskoakseni turha odotella kovin paljoa yli 80€ hintoja, sillä silloin tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Sahat eivät ole lisänneet tuotantoaan, vaan ennenminkin aloittaneet modernisointi investoinnit. Meiläkin nuori ”taloupäällikkö”luotti nouseviin kantohintoihin , toisin kävi.
Itse myin huonomman leimikon latvusmassoineen 80:llä€. Tällä hetkellä hinnat 10% alle, joten nuoren miehen 3000 motin hyvä leimikko odottaa valtatienlaidassa kelirikkoa, jolloin tavoitehinta 80 on todonnäköisempi. Yhtiöillä on hyvät tukkivarannot, joka näkyy kantohinnoissa. Vaikka sahatavaran hinnat ovat korkeat, ei se heijastu kantohintoihin, jos puuta halvemmalla on riittävästi tarjolla. Sellu puolella se on kuidun hinnassa nähty, ei kuitu ole suhteessa lopputuotteen hinnan nousulle alkuunkaan pärjännyt. Siis epäyhtälö koskee alkutuottajaa. kuten tapana on.
Ketjun otsikko on kohdalleen osuva, ei hömppää. Yhdyn Jessen tapaan aloittajan kommentiin. Onhan ihminen saasteineen viimeisen sadan vuoden ajan toimillaan ilmaston muutosta vaudittanut osaltaan. Taitaa liiallinen väestönkasvu olla suurin maapallon uhka kestävyyden kannalta, ei meidän hakkuut.
Meillä oli erinäisten syiden takia tuhatkunta tainta taanoin pakastetaimia laatikoissa viikkoja , istutettiin pariviikkoa sitten maahan. Teimme niin, että leikasimme laatikot 15 sm laidat ja kastelimme säännölliseti. Olivat varjossa vesipostin vieressä, uutta kasvua oli 5 sm , hyvin latvat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta säilyivät istutuksessa. Taimet ovat hyvin selvinneet, vain muutama kuivimpaan mättääseen istutettu lerpallaan. Tällä konstilla ei tule valkosta uutta valonarkaa kasvua ja tottuvat valoon hyvin.
Oman kokemuksen mukaan piikkilanka avittaa löytämään pyykin usein, kuten Panukin edellä toteaa. Jos aikanaan on ilmakuvauksia varten merkkimuovit laitettu vastoin ohjetta arvuutuksella, niin rajat näkyvät kartassa väärin ja gepsissä . Itselläkin eräällä tilalla kansalaisen karttapaikka näyttää väärää rajan sijaintia, 20 m sivussa.
