Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Kysymykseen miksi rajalinjat annetaan mennä umpeen on metsän kasvaminen. Itsellä usein niin, että kun olen raivannut, enkä ole kymmeneen vuoteen paikalla käynyt, niin ei tahdo väliin omakseen tunnistaa. Rajanaapureiden rajatoimenpiteet ovat yleensä vain hakkaajien tai raivaajien merkkausnauhat, joista jäänteitä väliin näkyy.
Mielenkiinnolla odottelen mitenkä tässä käy. Hiilinielujentuottajana maalaisjärjellä tuottoa ja tuloa oikeudenmukaisuuden perusteella pitäisi tulla. Taitaa vaan syntipukin osa olla käteen jäämässä. Tänä aamunakin ilmasto-Ollikainen valitteli kestämättömän metsänhoidon vaarantavan Suomen luonnon monimuotoisuuden .Kun ei metsäkatoa metsätalous maassamme aiheuta, niin aina jollain lajikadonuhalla sitten syyllistetään.
Ei gepsin näyttämä rajalinja ole aina kovin luotettava. Jos rajamerkit ovat väärin singaloitu ilmakuvaukseen, niin sama virhe toistuu. Samoin jos rajalinjan pyykkejä ei ole ilmakuvaukseen merkattu ja viimeisestä tilan rajankäynnistä saattaa olla jopa parisataavuotta, kuten itsellä yhdellä tilalla. Kyllä maanmittari uudet pyykit maastoon laittoi ,joskaan eivät kyllä yksiin käyneet ruotsin vallan aikaisten talon papereiden kanssa.
Ainoa kumppani joka ulkomailta saattaisi löytyä, on kiinalainen raha. Kun Kemijärvelle heille myy tai 100 vuodeksi vuokraa lentokentän myös sotilaskäyttöön, niin sivussa tulee vaikka pohjolan suurin biotehdas Kemijärvelle. Kemijärven tehdas on siinä korkeudessa, missä se tulee olemaankin näillä näkymin.
Maan valmistaminen on lopetettu, sitä on rajallisesti , jossain päin sitä aavikoituu tai jää veden alle. Tästä voi päätellä, ettei arvottomaksikaan muutu. Ilmaston lämpeneminen pelotteluista ja uhkakuvista huolimatta uskoakseni lisää metsämaan kasvuvoimaa, kunhan se huomioidaan metsänkasvatuksessa. Suurista tuotoista turha haaveilla, eihän niitä tähänkään asti ole ollut. Tuotto sitä vastoin melko vakaata ja jatkuvaa, ei köyhtymistäkään ole tarvinnut pelätä metsänomistajien. Aloittajan kysymykseen vastauksena, kyllä kaikesta huolimatta sittenkin saattaa edullista olla pitkässä juoksussa.
Edellä kommentoitiin koivutukki asiaa ja sorvitavaran puutetta. Itselle on koivun kasvatus ollut melkoinen pettymys, hinta pudonnut muiden tukkien kelkasta. Latvaläpimitta taasen nousut, 20 cm on hupa tukkisaannolle. En tiedä millä Anton saa korkeat koivutukkiprosentit, meikäläisen ovat kaukana, hyvä jos puoleen pääsee. Havupuun, eritoten kuusen kasvatus taasen ollut iloinen yllätys vuosien saatossa, eli se siitä koivunkasvatuksesta. Milloin hiljaa huojuen sitten hintakin alkaisi nousta, tai toiveeksi kylläkin taitaa jäädä.
Ajanmittaan tulee tuloksia vaikutuksia metsissä, joka on varminta dataa asiasta. Seuraava hakkuu antaa osviittaa ja sitä seuraava kertoo jo paljon tuloksia kehityksestä. Omat mutuarvaukset ovat sellaiset, että laho tulee hiljalleen lisääntymään pakkaskauden lyhentyessä. Kantokäsittely uskoakseni auttaa hyvin, muttei 100% suojaa koskaan voida saavuttaa.
Jos taimia on kovin harvassa, ei harvennuksessa ole valinnan varaa. Siksi mielestäni ei ensiharvennuksessa kaadettu istutuspuu ole ollut niin huono sijoitus, kuin suoraan hakkuutulosta saa laskien. Ei muutama satatainta ainakaan minulle ole hehtaaria kohden kovin merkittävä kulu kokonaisuutta ajatellen.
