Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jesse osuu asian kantaan . Nyt taitaa kansa pettää sen kuuluisan pettäjän vaaleissa. Metsäkansakin on selkänsä kääntänyt, mutta leimikoissa tarjoukset vastaavasti nousevat viikko viikolta.
Paljon puhuva on MT lehdessä oleva vailinainen kirjoitus. Ei ole edes sanaa valtakirjakauppa ja se on sana, jonka takia todennäköisesti sensori poisti ketjut. Ettei olisi tiaiset ensin langoilla laulelleet, sillä jos metsänomistajilla syntyy epäilyksiä yhdistysten valtakirjakauppa käytännöitä kohtaa, on se hyvin vahingollista. Yhdistysten eräs tärkeimmistä tulolähteistä, jota markkinoidaan katkonnan valvomisella, sun muuta hyvää
Olisikohan MTK/MHY ollut osallisena asiassa. Eikös yhdistykset jäseneduissa mainostanut lehteä vuositilauksesta saatavalla alennuksella. Ensin joutui kunnallisvaalit poistumaan, nyt sama valtakirjakauppa sotkujen kohtalo. Saa nähdä paljonko Maaseudun Tulevaisuus lehti asialle palstatilaa antaa, veikkaan yhden palstan verran korkeintaan tilaa löytyvän.
Olen yli 20 ha ostotilojen peltoja metsittänyt vuosien saatossa ja on siinä monen laista kokemusta tullut. Osa ollut vuosia tai jopa vuosikymmeniä viljelemättä, osa taasen viljelyksessä. Helpoin ja paras metsityspelto oli se, jolta myin ensin ruokamullat pois. Toiseksi helpommalla pääsee, kun sängen tai heinänurmen Tolopaisen viisiin glyfosaatilla ruiskututtaa ja sitten taimet istuttaa riviin. On helpompi tulevina vuosina heinätä, kun ovat rivissä.
Yhden tilan pellot avokesannoin ja sitten istutin. Kyllä pillikettä, vuohenjuurta ja kaiken maailman heinää pukkasi, mutta istutustainten lisäksi ei luonnon taimia tullut. Kuvittelin kun heinäkuun lopussa viimeisen kerran äestin, että metsän puolella olevat rauduskoivut antavat hyvän taimilisän, mutta liian rehevä kasvusto seuraavina vuosina kai esti sen. Jos peltosi on paksumultainen, niin heinää pukkaa , jossa koivut kyllä pärjäävät lähes itsekseen, mutta kuusen taimia saa pahimmillaan heinätä puolenkymmentä vuotta pahimmissa kohdissa. Lopuksi suosittelen heti metsitystä, ei välivuotta sadonkorjuun jälkeen pidä missään nimessä pitää mielestäni.
Kuulun Timpan kaltaisiin epäilijöihin. Lopputulos pitkässä juoksussa ei uskoakseni metsäomistajan tilipussin kannalta keskimäärin muutu runkohinnoittelun tuloksena. Metsäliito ei täällä kyllä ole hintajohtaja tarjouksissa. Puukauppaa tekevät tosijäsenten metsistä, jotka taitavat sitten sijoituskorkojen kautta saada kilpailukyisen lopputuloksen. Ainoa hyöty on runkohinnasta, että tietää paljonko kuutiolta saa rahaa, joskin lahohötöt saattavat vanhaan tapaan pettymyksen tiliin tehdä.
Kyllä odottelen vielä hetken, nousu uskoakseni juhannukseen asti jatkuu. Eli ennen lomia kaupoille ja tavoittelemme lisineen kahdeksankympin pintaan kuusitukilla. Kymmeniä senttejä viikkohinnat nousseet viikosta toiseen, mutta alamäeksi väistämättä kääntyy jossain vaiheessa. Kyllä monelle tulee käymään, kuten edellinen kommeitoija antaa ymmärtää.
Edellä jo oleellisempi kommenteissa tullutkin esiin, joten työmaata voit aloittaa suunittelemaan, joskaan en suositteli kesällä tautiriskin vuoksi aloittamaan. Jos olet innokas ”puistonhoitaja”, niin syksyllä aloitat ilmojen kylmetessä kapistella pienimpiä hentoja yksilöitä poistamaan pikkuhiljaa. Sitten kun taimikko selvenee, poista lisää, mahdolliset etukasvuiset susipuut, jos niitä on, on syytä raaskia kaataa. Sitten muutaman vuoden päästä kun puut voimistuvat varsinainen kasvatus / maisemanhoito harvennusraivaus.
