Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Päätös ei ollut yllätys ja ei tule jäämään viimeiseksi. Edellä husse ja derHorst nimimerkit tuovat esiin oleellisia asioita, miksi näin oli päättyvä tehtaan historia maassamme. Myöskään ilmoituksen ajankohta ei ollut sattuma, StoraEnso antoi oman viestinsä, kuten UPM;n Jussi Pesonen Kaipolasta. Päämisterillä oli silloin ymmärtämisvakeuksia ja omia kannattavuustietoja, jotka osoittautuivat vääriksi. Metsäliitto taasen ratkaisi Kemijärven kohtalon omalla investoinnillaan, joten kuituteollisuus tulee jatkossakin olemaan kolmen suuren hallinnassa. Kustannuskilpailukyky on kannattavan liiketoiminnan edellytys ja täällä pohjolan sivukyllillä on tämä huomioitava. Ei aate ja koskematon luonto leipää takaa, vaikka näitäkin uskovaisia löytyy.
Sahatavaran hintaa vaikuttaa myös Venäjän ongelmat vientikuljetusten suhteen. Eivät ole saaneet puoliperävaunuja lännestä kuljettamaan, koska virmat eivät halua tyhjänä sinne ajaa, hukka-aikaa kalustolle, kun viemistä ei ole rahtina. Venäjällä sahoilla tavaraa pihat täynnä, joten kontit liikkeelle kun saavat, alkaa hinnatkin tasaantua. Idässä mittasuhteet ja määrät suuria, joten vaikuttavat markkinoihin isosti.
Maillani on ratahallinnon 15 vuotta sitten metsäkeskuksella tiettämä tie, johon osaan tuli suodatinkangas ,osaan pohjalle 100 mm pohjakerros ilman suodatinkangasta. Vuosien saatossa routiva maa-aines nostanut keskeltä 100 mm murikat lanan teriin ja savet ja ruskomullat keskellä pinnassa. Tässä tiessä näkee, että turha säästäminen ei kannata. Jos maa ei routaannu, niin ei silloin maakerrokset sekoitu, taitaa vielä pakkasia sen verran tulevaisuudessakin olla, ettei sen varaan kannata laskea.
Suodatinkangas savikon päälle ja sitten 50 mm murskeesta peti. Pintaan voi laittaa hienompaa, jos siltä tuntuu. Kun kustannat suoraan omasta pussista, niin alv:t pystyt vähentämään verotuksessa, toisin kuin tiekunnan kautta kierrättäen. Menot voi vähentää metsäverotuksessa kokonaan poistoina, ellet samalla mökille tietä paranna.Jos tie suora, niin 4 m piisaa 4,5 m parempi.Vielä lopuksi, jos ei suodatinkangasta laita, niin vuosien saatossa savi tulee keskeltä tietä pintaa, jolloin tienkantavuus kärsii.
Kunhan ei olikarkin kovan hinnan tarjoaja olisi saman kaltainen, kuin aikanaan naapurin leipäviljan ostaja leipomon. Lupasi kovan hinnan ja rahan tunteva isäntä myi korkeiman hinnan luvanneelle. Viljat meni, rahat jäi saamatta, sillä muutaman kuukauden päästä hakivat leipomon konkurssiin.
Näinhän se helposti menee, kuten oksapuu edellä kirjoittaa rahastoista. Taitaa jo jokin rahasto jo hyödyntää metsävähennystäkin jollakin veivauksella, joka yhteismetsillä on. Toinen asia Tiirolan kirjoituksessa esitys metsävähennyspohjan nostaminen 60%;sta 90 %. Sehän on maton jatkamista toisesta päästä, metsien hinnat pomppaavat taivaisiin ja rahat päätyvät myyjille. Ei se edesauta mitään metsätalouden harjoittajille, sillä ostajat ovat jatkajia ja myyjät useimiten luopuvia.
Sahatukkien pitkän aikavälin hinta on keskimäärin nippanappa 60 €/ kuutiolta. Kuten Kurki edellä kirjoittaa, niin kyllä asia juuri näin, huippu ei kauan kestä. Tällä palstallakin on menneinä vuosina ollut kirjoittajia, jotka aloittavat tukkikaupat 100€ kohdilla. Taitaa perillisille näiltä puut jäädä tai metsä suojelun piiriin ajan mittaan päätyä.
Mitä tulee ostajien maksukykyyn, niin siihen päteen sama lainalaisuus kuin rakennusurakoinnissa ym. Jos firma heikoissa kantimissa, niin kannattaa ottaa urakka vaikka tappiolla, silloin tulee jatkoa-aikaan. Nimittäin jos raha ei liiku, tulee noutaja joutuisammin, kuin lisätappioita tekevällä rahankierrolla. Lopuksi usein noutaja tulee ja sitten kova luvattu hyvä hinta kääntyy luottotappioksi velkojien jälkijoukossa , johon puunmyyjätkin kuuluu.
Itse olen tätä kesäraivausta riittaillut ja siihen liitettyjä riskejä. Ilmeisesti kuten edellä pitkänlinjan raivaajat toteavat, riskejä on ylikorostettu osin. Ilmeisesti puhtaita havupuuraivauksia tulisi välttää, mutta lehtipuuvoittoisissa riskit pienet ja niitähän raivaukset rehevillä mailla ovat. Männyn taimikoihin en kesällä koske, etenkin jos alueella tyvitervasta, todennäköisesti tuoreet kaatopinnat lisäävät sen leviämistä.
Raivaukset ovat menneinä vuosina tehneet yhtiöt ja mhy:t läpivuoden ja taitaa sama olla nykyisinkin. Eihän lumessa rämpiminen kenellekään herkkua ole ja jos parhaat kelit sahat seisoo, niin hoitorästejä kyllä varmasti tulee lisää. Takavuosina hakkasivat energiapuuksi nuorenmetsän kunnostuksena aika paksuja havupuita kesällä ilman kantokäsittelyä. Näissä kohteissa saattaa yllätys muhia, kun jatkossa puuta hakkaavat on veikkaukseni.
Tosiasissa tukkipuiden kantohinnat eivät laskeneet suhteessa yhtäpaljon, kuin sahatavaran hinta laski tässä taannoin. Onhan kuusitukki kympin vuodessa kannolla noussut , joka on 15 % laskujeni mukaan. Euromääräisesti hinta alkaa olla korkeammalla kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Rahan arvo kylläkin reaalisesti paljon alhaisempi kuin v. 2007, jolloin 70-75 € hintahuippu taisi olla. Täällä ei firmoilla kyllä ostettuja tukkivarantoja suuremmin ole ainakaan kesäkorjuuleimikoissa ja talvileimikot odottelevat kyllä kantavampia kelejä.
Vasta aloitin havupuutaimikon raivauksen uskossa, että ilmassa ei suuremmin itiöitä talven jäljiltä ole. Kuukauden päästä on sitten aika siirtyä lehtipuustoon. Kaksi motoa hakkaa männikköistä energiapuuta mailani parasta aikaa ilman kantokäsittelyä, kuten myös rajanaapurin kuusiaukolla. Konekuskien kanssa oli puhetta, että energiapuuhakkuussa kantokäsittelyn kattavuus kyllä jää kesähakkuissa vailinaiseksi pakostakin, siksi hakkuutan nyt huhtikuussa.
