Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni on yhdellä tilalla 1960- luvulla istutettua paljasjuurisilla taimilla kiviarinan päällä oleva kasvuisa kuusikko. Istuttajan kansa olen paikasta keskustellut, oli ollut koululaiselle työläs urakka. Sittemmin teki 40 v uran mhy neuvojana. Kyseisen kaltainen kohde sopii hyvin muokkaamatoman maan istutuskonseptiin. Jos kaivurilla menee kuopimaan, niin maata on kuntan verran ja alla pelkkää kivikkoa, maata tosin nimeksi kivien välissä.
Olen pieniä aloja istuttanut muokkaamattomaan maahan. Edellä kerrotun kohteen kaltaisilla paikoilla mielestäni jopa hyvä vaihtoehto, joskin työläs. Jos muokkaamalla kelttumaata käsittelee, laikkuu jää kivipohja ja mättääseen ei ole tarpeita, jossa istustaimi kuivana kesänä selviäisi. Niihen kyllä siemenistä jokunen mänty ilmestyy.
Sahatavara menee kuumille kiville. Suurin yksityinen sahafirmakin on myynyt kesäkuulle tavaraa, siihen tarvittavat tukit osin vielä ostamatta sisäpiirin mukaan. Myös Stora Enso pitää sahat heinäkuussakin käynnisssä, yleensä seisovat lomakuukauden. Kuusitukissa lisineen 75€ mittarissa kelirikkoleimikoissa hinnat täällä neljä numeroisissa uudishakkuuleimikoissa.
Oma eka tila oli 20 ha julkisesta myynnistä 1988, jolloin hinnat olivat korkealla tasolla. Puuta oli tila-arviossa 70 m3/ ha ja heti hakattavaa 0 m3 silloisen metsälainsäädännön mukaan. Viiden vuoden päästä, ennen myyntiverotukseen siirtymistä pääsin ensimmäisen pystykaupan tekemään. 550 motin leimikko turposi yli 800 motin. Niillä rahoilla ostin hakatun reilun 10 ha tilan, jolla ei ostaessa ollut oikeastaan yhtään tukimitan täyttävää puuta. Että semmonen oli alku ja sitten jessen viisiin 90- luvun puolivälin lama mahdollisti isommat kaupat ja isot velat. Jälkikäteen olivat loistavia kauppoja, osa voudin myymiä, josta vaurastumiseni perusta nykyisyyteen juontaa.
Sitten lopuksi aloittajan ajatukseen, jos ammatilaiselta kävisi kysymässä. Täällä kävi eräälle metsänostajalle niin, että pyysi ammattilaisen avukseen arvioimaan kannataako tarjolla olevaa tilaa ostaa. Menivät oikein porukalla paikan päälle, jossa avustaja- ammattilainen piti pyydettyä hintaa kalliin puoleisena. Ostaja uskoi päätelmiä ja luopui ostoaikeita. Palasivat sitten kotipitäjään, mutta ammattilainen lähtikin heti takaisin ja teki tilakaupat. Olihan hän ostellut tiluksia jo poliisinakin ollessaan, joten osasi hommansa.
Hallintaoikeudet ovat minusta jo aikansa elänyt syytinkikäytäntö, jonka käytännöllisyys nykyaikaan vieläpä 20 vuoden kontrahdilla pitkän tuntuinen. Kunhan ei hallintaoikeuden haltija höppänäksi tulisi ja holhouksen alle joutuisi oikeutensa aikana. Myös erimielisyyksien riski saattaa vuosien varrella kasvaa, kun vuotuisesta arvokasvusta alkaa näkemykset erkanemaan.
Kasvuisaa eri kasvuvaiheessa olevaa sopivalla etäisyydellä. Mitä metsätilan kokoon tulee, niin varojen mukaan. Kymmenen hehtaaria antaa alkuun puuhailua kummasti ja jos olet innokas metsähoitaja, niin hoitorästinen tila saattaisi olla hyvä vaihtoehto.
Itsellä meni 5 vuotta metsää haaveillessa, sitten tärppäsi. Metsäpuolella on oltava kärsivällinen, sillä tarjonta ei vastaa kysyntää. Myös hinnat julkisessa myynnissä kipuavat melko korkeiksi. Äskettäin oli metsätiloilla 15 ha ,lähtöhinta/ hintanäkemys oli 91 000€, voittanut tarjous oli 123 000€. Siinä osviittaa missä mennään metsätilamarkkinoilla. Aina ostajasta tilat kalliita, mutta markkinat hinnat määräävät. Itse en kadu yhtään kauppaa. mitä olen vuosien saatossa tehnyt.
Edellä on melko osuva yhteenveto mhy saralta luullakseni. Itse en sillä lailla tiedä tämän hetken tilannetta, mutta menneestä enemmän. Olen aikanani ollessa mhy;n hallituksen edustajana neuvottelemassa useamman yhdistyksen fuusiota. Fuusion jälkeen kyllä huomasi miten erilaisia toimintakulttuureita oli. Sama oli asikaspalvelun laita, jossain oli aina niin ”kiirettä”, ettei nyt ehdi. Silloin oli pakollinen metsänhoitomaksu, joka mahdollisti loivan työtahdin toimistolla. Paljon riippuu toiminnanjohtajastakin, onko uuteen sopeuduttu, vain vieläkö vanhalla tyylillä taaplataan.
Omalta osaltani vieraantuminen alkoi, kun MTK otti ohjat yhdistyskentän valtauksella. Mielestäni maakunnaliset mhy ovat tulevaisuutta, jotka liiketaloudellisesti pysyvät pystyssä. Pelkkä edunvalvontamaksu jäsenyyydestä, 50 € sopiva tasamaksu, jolloin myös uskoakseni jäsenkato tyrehtyisi.
Naapuristossa on klapiyrittäjä joka tarvitsee vuosittain 1000 kiintokuutiota koivukuitua. Hän hankkii sen seuraavasti: Osan suoraan isänniltä, maksaa 2 € enemmän kuin firma motilta, tarvittaessa hommaa hakkuu ja ajokoneen metsään. Toissijaisena Mhy :n kautta ja kolmanneksi firmoilta. Kaksi jälkimmäistä tapaa ovat epävarmenpia ja kaliimpi vaihtoehto. Epävarmuus johtuu siitä, että jos kuidulla on kova menekki , silloin eivät pienostajat ole etusijalla. Kuitu olisi saatava läheltä, jotta autokuljetus tulisi edullisemmaksi. Jätkän mainitsemat metsäpalveluyrittäjät kannattaa myös huomioida, saatat saada diilin.
