Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Sahatukkien pitkän aikavälin hinta on keskimäärin nippanappa 60 €/ kuutiolta. Kuten Kurki edellä kirjoittaa, niin kyllä asia juuri näin, huippu ei kauan kestä. Tällä palstallakin on menneinä vuosina ollut kirjoittajia, jotka aloittavat tukkikaupat 100€ kohdilla. Taitaa perillisille näiltä puut jäädä tai metsä suojelun piiriin ajan mittaan päätyä.
Mitä tulee ostajien maksukykyyn, niin siihen päteen sama lainalaisuus kuin rakennusurakoinnissa ym. Jos firma heikoissa kantimissa, niin kannattaa ottaa urakka vaikka tappiolla, silloin tulee jatkoa-aikaan. Nimittäin jos raha ei liiku, tulee noutaja joutuisammin, kuin lisätappioita tekevällä rahankierrolla. Lopuksi usein noutaja tulee ja sitten kova luvattu hyvä hinta kääntyy luottotappioksi velkojien jälkijoukossa , johon puunmyyjätkin kuuluu.
Itse olen tätä kesäraivausta riittaillut ja siihen liitettyjä riskejä. Ilmeisesti kuten edellä pitkänlinjan raivaajat toteavat, riskejä on ylikorostettu osin. Ilmeisesti puhtaita havupuuraivauksia tulisi välttää, mutta lehtipuuvoittoisissa riskit pienet ja niitähän raivaukset rehevillä mailla ovat. Männyn taimikoihin en kesällä koske, etenkin jos alueella tyvitervasta, todennäköisesti tuoreet kaatopinnat lisäävät sen leviämistä.
Raivaukset ovat menneinä vuosina tehneet yhtiöt ja mhy:t läpivuoden ja taitaa sama olla nykyisinkin. Eihän lumessa rämpiminen kenellekään herkkua ole ja jos parhaat kelit sahat seisoo, niin hoitorästejä kyllä varmasti tulee lisää. Takavuosina hakkasivat energiapuuksi nuorenmetsän kunnostuksena aika paksuja havupuita kesällä ilman kantokäsittelyä. Näissä kohteissa saattaa yllätys muhia, kun jatkossa puuta hakkaavat on veikkaukseni.
Tosiasissa tukkipuiden kantohinnat eivät laskeneet suhteessa yhtäpaljon, kuin sahatavaran hinta laski tässä taannoin. Onhan kuusitukki kympin vuodessa kannolla noussut , joka on 15 % laskujeni mukaan. Euromääräisesti hinta alkaa olla korkeammalla kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Rahan arvo kylläkin reaalisesti paljon alhaisempi kuin v. 2007, jolloin 70-75 € hintahuippu taisi olla. Täällä ei firmoilla kyllä ostettuja tukkivarantoja suuremmin ole ainakaan kesäkorjuuleimikoissa ja talvileimikot odottelevat kyllä kantavampia kelejä.
Vasta aloitin havupuutaimikon raivauksen uskossa, että ilmassa ei suuremmin itiöitä talven jäljiltä ole. Kuukauden päästä on sitten aika siirtyä lehtipuustoon. Kaksi motoa hakkaa männikköistä energiapuuta mailani parasta aikaa ilman kantokäsittelyä, kuten myös rajanaapurin kuusiaukolla. Konekuskien kanssa oli puhetta, että energiapuuhakkuussa kantokäsittelyn kattavuus kyllä jää kesähakkuissa vailinaiseksi pakostakin, siksi hakkuutan nyt huhtikuussa.
Itselläni on yhdellä tilalla 1960- luvulla istutettua paljasjuurisilla taimilla kiviarinan päällä oleva kasvuisa kuusikko. Istuttajan kansa olen paikasta keskustellut, oli ollut koululaiselle työläs urakka. Sittemmin teki 40 v uran mhy neuvojana. Kyseisen kaltainen kohde sopii hyvin muokkaamatoman maan istutuskonseptiin. Jos kaivurilla menee kuopimaan, niin maata on kuntan verran ja alla pelkkää kivikkoa, maata tosin nimeksi kivien välissä.
Olen pieniä aloja istuttanut muokkaamattomaan maahan. Edellä kerrotun kohteen kaltaisilla paikoilla mielestäni jopa hyvä vaihtoehto, joskin työläs. Jos muokkaamalla kelttumaata käsittelee, laikkuu jää kivipohja ja mättääseen ei ole tarpeita, jossa istustaimi kuivana kesänä selviäisi. Niihen kyllä siemenistä jokunen mänty ilmestyy.
Sahatavara menee kuumille kiville. Suurin yksityinen sahafirmakin on myynyt kesäkuulle tavaraa, siihen tarvittavat tukit osin vielä ostamatta sisäpiirin mukaan. Myös Stora Enso pitää sahat heinäkuussakin käynnisssä, yleensä seisovat lomakuukauden. Kuusitukissa lisineen 75€ mittarissa kelirikkoleimikoissa hinnat täällä neljä numeroisissa uudishakkuuleimikoissa.
Oma eka tila oli 20 ha julkisesta myynnistä 1988, jolloin hinnat olivat korkealla tasolla. Puuta oli tila-arviossa 70 m3/ ha ja heti hakattavaa 0 m3 silloisen metsälainsäädännön mukaan. Viiden vuoden päästä, ennen myyntiverotukseen siirtymistä pääsin ensimmäisen pystykaupan tekemään. 550 motin leimikko turposi yli 800 motin. Niillä rahoilla ostin hakatun reilun 10 ha tilan, jolla ei ostaessa ollut oikeastaan yhtään tukimitan täyttävää puuta. Että semmonen oli alku ja sitten jessen viisiin 90- luvun puolivälin lama mahdollisti isommat kaupat ja isot velat. Jälkikäteen olivat loistavia kauppoja, osa voudin myymiä, josta vaurastumiseni perusta nykyisyyteen juontaa.
Sitten lopuksi aloittajan ajatukseen, jos ammatilaiselta kävisi kysymässä. Täällä kävi eräälle metsänostajalle niin, että pyysi ammattilaisen avukseen arvioimaan kannataako tarjolla olevaa tilaa ostaa. Menivät oikein porukalla paikan päälle, jossa avustaja- ammattilainen piti pyydettyä hintaa kalliin puoleisena. Ostaja uskoi päätelmiä ja luopui ostoaikeita. Palasivat sitten kotipitäjään, mutta ammattilainen lähtikin heti takaisin ja teki tilakaupat. Olihan hän ostellut tiluksia jo poliisinakin ollessaan, joten osasi hommansa.
Hallintaoikeudet ovat minusta jo aikansa elänyt syytinkikäytäntö, jonka käytännöllisyys nykyaikaan vieläpä 20 vuoden kontrahdilla pitkän tuntuinen. Kunhan ei hallintaoikeuden haltija höppänäksi tulisi ja holhouksen alle joutuisi oikeutensa aikana. Myös erimielisyyksien riski saattaa vuosien varrella kasvaa, kun vuotuisesta arvokasvusta alkaa näkemykset erkanemaan.
Kasvuisaa eri kasvuvaiheessa olevaa sopivalla etäisyydellä. Mitä metsätilan kokoon tulee, niin varojen mukaan. Kymmenen hehtaaria antaa alkuun puuhailua kummasti ja jos olet innokas metsähoitaja, niin hoitorästinen tila saattaisi olla hyvä vaihtoehto.
Itsellä meni 5 vuotta metsää haaveillessa, sitten tärppäsi. Metsäpuolella on oltava kärsivällinen, sillä tarjonta ei vastaa kysyntää. Myös hinnat julkisessa myynnissä kipuavat melko korkeiksi. Äskettäin oli metsätiloilla 15 ha ,lähtöhinta/ hintanäkemys oli 91 000€, voittanut tarjous oli 123 000€. Siinä osviittaa missä mennään metsätilamarkkinoilla. Aina ostajasta tilat kalliita, mutta markkinat hinnat määräävät. Itse en kadu yhtään kauppaa. mitä olen vuosien saatossa tehnyt.
