Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Haastatin vuosia sitten, erästä ostaen Suomen suurimpiin maanomistajiin noussutta tuttua henkilöä, joka oli erittäin vaatimaton, sanalla sanoen työmiesurakoitsija. Hän osteli yli 50 vuotta tiloja kertasilmäyksellä, isoin kertakauppa 2 milj euroa. Kysyin häneltä mitä hän tekisi tai arvostaisi toisin, jos olisi aloittamassa tilojen ostoa. Vastaus oli, että kiinnittäisi huomiota erityisesti maapohjien viljavuuteen.
Metsätilojen ostossa olen luottanut eniten vaistoon ja mututuntumaan. Asiaa helpottaa tila-arvio, johon voi verrata omaa näkemystään. Mitä tukkisaantoon tulee, kuusikosta 75-95% saantohaarukka usein päätehakkuumetsässä. Koivikot ja rehevänmaan tai turvemaan männiköt ovat olleet tila-arvioissa usein tukkiprosentin osalta yliarvioita, kun olen hakkuuttanut kaupanteon jälkeen.
Metsätilat ovat entistä puustoisempia, joka osaltaan hintoja nostaa. Etelä-Suomessa nykyisin puustoa keskimäärin yli 100 kuutiota/ha. Kolmekymmentä vuotta sitten oli n. 70 m3/ ha. Uskon alle 100 000 € tilojen hintojen jatkavan nousuaan, koska tunnen monia metsän ostoa mieliviä , joilla kyseinen summa on valmiina. Isompien yli 200 000 € tilojen osalta varmaan hintakehitys riippuu korkokannasta ja sijoistusrahastojen ostohalukkuudesta. Turvepohjaiset metsätilat todennäköisesti jatkossa eivät ole kiinostavuudetaan metsätalouteen suuntautuvien ostajien listalla. Tarjonnan ja kysynnän nykyinen epätasapaino nostaa tällä hetkellä hintoja entisestään, kun maata on rajallisesti.
Kyllä minäkin olen metsissäni toimillani varautunut ”vihreään siirtymään”. En viitsi kirjoittaa miten on asioita ennakoitu, ettei viher aatokselaiset mieltänsä pahoita ja ala syylistämään. Jokainen hoitakoon miten parhaaksi näkee, turha väkisten jatkuvaa kasvatusta tyrkyttää, enhän jaksollisenkaan kasvatuksen valinneena tyrkytä. Joskaan en malta olla tyytyväisyyttäni kertomatta valinnastani.
Kuusitukki on vuodesta toiseen se ykköslaji, mitä teollisuus haluaa eniten. Mitä olen kuusikoita myynyt, niin vuodesta toiseen olen ollut erittäin tyytyväinen tukin talteen otosta. Kaaripuutkin tukkikasaan kuusessa, mutta männyn osalta ei samaa voi sanoa. Itselle kelvollisia sahapuita olen laatuvaatimukset alittavista männyistä ottanut, hyvää sahatavaraa olen saanut. Kuusiraakit taasen niin huonoja, että saavat kuitukassaan mennä.
Uskoakseni hinnat nousevat niin kauan, kun keskuspankit syytävät elvytysrahaa. Sitten kun korot nousee, hintojen nousu taitaa taittua. Markkinoilla on ostajia enemmän, kuin on myyjiä, joten en usko pitempiaikaiseen hintojen laskuun. Olemme tulleet siihen tulokseen, että jatkossakin metsätiloilla on kysyntää. Tämä taas johtaa siihen, että hinnat metsätaloudellisesti ovat korkealla tasolla. Vain rajatilojen ostoa harkitaan, joista ollaan valmiit ” ylihintaakin” maksamaan. On tapauskohtaisesti harkitava tarkkaan, sillä kerran korkeintaan saattaa viereinen tila olla elinaikana ostettavissa. Tälläinen tapaus oli alkuvuodesta tehty tilakauppa.
Oma näkemykseni on, että valtaosalla metsänomistajista, jotka ovat olleet palkkatöissä, on metsävarallisuus tulonlisä keskimääräiseen. Maataloustuottajat kylläkin tulotasoltaan todennäköisesti keskimääräistä alemmalla tasolla, mutta heitä on vain 10 % metsänomistajista. Myös eläkeläisissä on pienituloisia, mutta uskoaksesi metsää omistava ei ole heikommassa asemassa maattomaan nähden metsän johdosta.
Toivotan onnea mahdolliselle yritystaipaleelle. Alkuun kyllä uskoakseni sivutoimisena yrittäjänä kannattaisi aloittaa. Talous olisi turvatumpi , myös markkinoille tulo ei käy käden käänteessä, paitsi jos voi asiakkaat ” kaapata” mukanaan . Edellä on jo tuotu kattavasti mahdollisia vaihtoehtoja, joista isännöintipalvelut varteenotettavin. Metsäpuolen neuvonnan varaan ei kannata laskea, jollei ole talkootyötä ajatus tehdä.
Jos tilan metsät puustoisia, silloin kannattaa verottajan arvoja käyttää. Peltojen osalta riippuu, missä päin maata on. Itä-Suomen kiviset peltotilkut eivät ole kovin hintavia. Aloittajan peltopinta-ala suhteessa metsäalaan viittaa kunnon peltolohkoihin, jolloin todennäköisesti verottajan arvot alhaisempia. Koska on vain yksi perillinen, niin tila-arvio taitaa olla ennemmin hyödyltään kuluerä. Tee kauppa metsänosalta kunnon hinnasta, anna lainaa vaikka 10 vuodeksi nollakorolla osa kauppahinnasta, jolloin metsävähennyspohjaa syntyy enemmän. Tietysti sillä edellytyksellä, että myytävää puuta tilalla lainan lyhennykseen. 4% varainsiirtoverokulu on pienempi kulu suhteessa metsävähennyksen 18% veroetuun pitkässä juoksussa.
