Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
On peltolannoitteita metsään levitetty, vanhaa varastoa oli. Osassa säkkejä oli paakkuja vuosien saatossa kovettunut, jouduin traktorin multalaatikossa pehmittämään palasiksi. Hyvin metsä kasvussa kiitti hommasta.
Edellä on melko osuva yhteenveto mhy saralta luullakseni. Itse en sillä lailla tiedä tämän hetken tilannetta, mutta menneestä enemmän. Olen aikanani ollessa mhy;n hallituksen edustajana neuvottelemassa useamman yhdistyksen fuusiota. Fuusion jälkeen kyllä huomasi miten erilaisia toimintakulttuureita oli. Sama oli asikaspalvelun laita, jossain oli aina niin ”kiirettä”, ettei nyt ehdi. Silloin oli pakollinen metsänhoitomaksu, joka mahdollisti loivan työtahdin toimistolla. Paljon riippuu toiminnanjohtajastakin, onko uuteen sopeuduttu, vain vieläkö vanhalla tyylillä taaplataan.
Omalta osaltani vieraantuminen alkoi, kun MTK otti ohjat yhdistyskentän valtauksella. Mielestäni maakunnaliset mhy ovat tulevaisuutta, jotka liiketaloudellisesti pysyvät pystyssä. Pelkkä edunvalvontamaksu jäsenyyydestä, 50 € sopiva tasamaksu, jolloin myös uskoakseni jäsenkato tyrehtyisi.
Naapuristossa on klapiyrittäjä joka tarvitsee vuosittain 1000 kiintokuutiota koivukuitua. Hän hankkii sen seuraavasti: Osan suoraan isänniltä, maksaa 2 € enemmän kuin firma motilta, tarvittaessa hommaa hakkuu ja ajokoneen metsään. Toissijaisena Mhy :n kautta ja kolmanneksi firmoilta. Kaksi jälkimmäistä tapaa ovat epävarmenpia ja kaliimpi vaihtoehto. Epävarmuus johtuu siitä, että jos kuidulla on kova menekki , silloin eivät pienostajat ole etusijalla. Kuitu olisi saatava läheltä, jotta autokuljetus tulisi edullisemmaksi. Jätkän mainitsemat metsäpalveluyrittäjät kannattaa myös huomioida, saatat saada diilin.
Nukkuva Metsäliiton jäsen olen, en ole vuosiin vaivannut ostohenkilöä puukaupoillani, koska hinnat eivät oikein kohdanneet. Kuituostajana kyllä kilpailukyinen, myös sopimusasiakkaille löytyy parempi tukinhintakin. Homma menee niin, jos kilpailijan tarjous parempi, silloin nostavat hintaa sopimusasikkaan kohdalla, ettei kauppa mene sivusuun. Mielestäni pitäisi heti tarjota se, mitä ollaan valmis maksamaan, olisi reilumpaa mielestäni omistajajäsenellekin.
Samoihin tuloksiin ilmeisen samoilla lähtökohdilla olen päätynyt, kuin MaalaisSeppo kommentissaan metsäntuotosta. Velkarahalla olen aikanani metsiä ostanut valtaosin, vakaus on metsänomistamisessa toistaluokkaa kuin osakkeissa, joskin tuotto pääsääntöisesti alhaisempi. Itse tykkään omistaa näkyvää tämän maallisen vaelluksen aikana, jolloin oman käden jälki näkyy . Kiinteistöissä ja metsissä näin on ja itselle tämä antaa myös hyvän olon tunnetta puuhailessa.
Viestiketjun nimi hyvin osuva. Itse aamulla ajattelin tätäkin palstaa, mitäköhän täällä kirjoitetaan, kun jo ennen aprillipäivää ympärivuoden päivään sopivaa tekstiä on piisannut riittävästi. Sama pätee nykyisin lähes kaikkea informaatiota, usein uutinen tehty omia tarkoitusperiä tukemaan. Metsäkin vain hupenevaa hiilinielua ja monimuotoisuuden tuhoamista,jos uutisia uskoo.
Aikanaan metsävähennys oli tilakohtainen ja se ei minusta ollut hyvä ratkaisu. Ensinnäkin taimikkotilan osalta sen arvoa inflaatio saattoi 15-25 vuotta nakertaa, ennen kuin myytävää kertyi. Toiseksi metsävähennyksen tarkoitus on tilakoon kasvattaminen, jolloin verotuksellinen myrkkypilleri hillitsee maanmyyntiä.Ilmeisesti pöydänääressä pelkän laskimen kansa taitaa jotkut tilakauppoja haaveilla, niin kaukana on ajatus tuotosta.
Itsellä eräskin taimikkona ostettu tila, josta on kahdessa vuosikymmenessä puilla hinta vasta tullut, mutta tilan arvo ostaessa 1700 €/ ha ja nyt kyllä myydessä nelinkertainen hinta saatavissa. Eli suomeksi ,usein kun puilla tilanhinta tulee hitaasti, silloin todennäköisesti arvokasvu on se, joka myydessä antaisi laskijoille yllättävän hyvän tuottoprosentin. Taasen jos tilan kerittää, kuten eräs sijoittaja taanoin vasta edellisen omistajan harvennuttaman kasvatusmetsän, hän sai he todennäköisesti lähes tilanhinnan heti, mutta jäljellä onkin vähäarvoinen ,pääosin hakkuuaukko odottamassa jotakin. Ilmeisesti siirsi pääomat seuraavaa ostoa varten pois ,vaikka olisi metsä tukkia pukannut kummasti.
Näinhän se menee, joskin pääomatulojen noustessa määrätyn rajan yli taitaa veroprosentti vielä nousta 33 %. Jos en olisi tiluksiini liikaa kiintynyt ja metsävähennyksen tuloutus jarruttamassa, niin myydä kannattaisi varmasti. Rahat kyllä nuorimies saisi taidoillaan kyllä poikimaan, kun valtuuttataisin talouspääliköksi. Hän pitää metsäntuottoa heikkona, verrattuna analysoivaan sijoittajaan pörssissä, joka hänestä kyllä näköjään kasvaa.
Metsällä ei ole yhtä oikeaa hintaa, vaan ostajista ja niiden arvostuksista muodostuva markkinahinta. Jos yksi oikea hinta olisi, niin kaikki tarjoukset olivat sellaisia, että arvalla myyjä voisi ostajan melkeimpä valita.
Itsekkin olen tiloja eri motiiveilla ostanut, toiset taloudellisesti olleet kannatavampia kuin toiset. Omia ja sisaren perheen kauppoja olen kolmisenkymmentä tehnyt, mutta myydä en ole metsää vielä osannut tai halunnut. Ovat puilla itsensä maksaneet , aikoinaan jopa heti, huonoimmatkin ostokset alle 25 vuodessa. Viimeisimmistä ei ajallisuuden lyhyydestä johtuen vielä varmaa voi sanoa, mutta jos maailman meno entisellään jatkaa, niin alle 20 vuodessa puustolla omat pois. Eikä tilat lentokenttiä siinäkään vaiheessa ole, vaan kovassa arvokasvussa.
