Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Tuplana lehti itselle aina tulee, mutta vain vilkaisin asiaa päällisin puolin. Ei ole puukauppaa vuosiin tullut Metsäliiton kanssa tehtyä, jäsenyyteen osuuspääoman korkojen kera omalta osalta tällä haavaa kumppanuus jäännyt.
Ilmakuvista karttapaikassakin silmiin osuu erittäin tummat kovat kuusikot. Yleensä kysymyksessä on hyvin kasvavat ja hoidetut istutuskuusikot. Puuta satoja motteja hehtaarilla, jopa huippukohteissa lähes 600 m3/ ha. Todennäköisesti tälläiset kohteet ensi silmäyksellä vaikuttavat lupaavilta vanhoilta metsiltä vaikkapa Metsoon.
Erään tilani halki kulkee ”luonnontilainen puro”, joka rajoittaa aikanaan hakkuita paljonkin. Todellisuudessa lampea ovat ainakin metrin laskeneet viljelyksien takia, vanhoita kartoista sen sen hyvin huomaa. Vesi on maa-ainekset kiviä myöten viennyt, jos valoa saisi, niin uskoakseni paljon eläväisemmäksi tulisi. Kuusikko nyt täysin pimentää, kun aikanaan tuulen tuiverrettavaksi suojakaista kivikkoriutan päälle jää, lopputuloksen voi arvata.
Itämeren hinta-alue määrittää meidänkin puunhinnan isommassa kuvassa. Hintapiikkeä maittain ilmenee, mutta niin energia- kuin kuitupuu vähänkin pitemmällä aikajanalla hakee alueen markkinahinnan. Käytännössä tuonti ja vientitoiminta sen markkinataloudessa säätelee. Jos meillä hinta kovin korkea lähialueeseen, silloin sieltä halvempaa käyttäjät hakevat. Venäjältä paikallinenkin kuntien omistama energiayhtiö tuo jäykkää puuta polttoon huomattavan osan, se siitä mainostetusta kotimaisuudesta.
MTK;ssa metsänomistajajäsenet ylivoimainen enemmistö, mutta päätäntävallan suhteen asia on täysin päivastainen. Niin kauan kun asianlaita on nykyisen kaltainen, on metsäpuolen asiat lapsipuolen asemassa järjestössä. Maksamme yhtä paljon kuin tuottajat, mutta metsäpuolen edunvalvontaan resursseja murto-osa maatalouspuolen vastaavasta. Brysselin päähän väkeä pitäisi lisää edunvalvontamaksulla palkata ja nimenomaan metsäpuolen asialle. Jokaisella jäsenellä pitäisi olla samanarvoinen ääni ja sitten valittaisiin vaaleilla MTK;n johto, jolloin uskoakseni metsäpuolikin saisi johtokuntaakin enemmän kuin yhden äänettömän edustajan.
Minunkin hiilitase plusmerkkinen, hiilineutraalisuus saavutettu aikoja sitten. Pelttoheittoja olen vuosien mittaan n. 20 ha istutellut , tilakauppojen mukana kaiken moista työmaata pihapiirien ryteiköistä alkaen hoidettu hiilensidontaan. Totuuden nimessä on mainittava, että puunkasvatus ja maiseman hoito olleet syyt uurastukseen, näiden osin haasteellisten kohteiden toimissa.
Hyvä kirjoitus Timpalta. Valitettavasti elämme vaihtoehtoisen totuuden aikaa, jota osin edustaa Heikkisen kirjoitus. Tarpeeksi kun totuutta muuntelee, niin osalle tämä muunnos on sitten se ainoa oikea näkemys. Rahanpuutteessa joitakin sellupuuaukkoja maanomistajat ovat hakkuuttaneet, sekin varmaan teollisuuden syytä, kun ostavat, vai mitenkä se meneekään.
Itsekkin alkuvuodesta sytyin energiapuukohteiden hoitoon, 30 ha alalta myin Kemeran vaudittamana ensikertaa pienpuuta.
Kun ostettava tilan rahoitukseen lainan vakuudeksi tila pantattiin, silloin ennen vanhaan pankki haki lainhuudon samalla turvatakseen kiinnityssaatavansa. Itsekin jouduin aikanaan pankkia nöyristelemään, joten omakohtaisia kokemuksiakin on. Sittemmin oli muutamalla tilalla panttikirjat vappaana odottamassa, jolloin ostaessa käytin niitä lainan vakuutena, jolloin ostettu tila pysyi vapaana kiinnityksistä.
Innokasta laskun laitto on, tuottajayhdistyskin laskua laittaa, vaikka ei ole kuuteen vuoteen aikaisempiakaan maanomistaja maksanut. Mhy taasen tilayhtymällemme jäsenmaksun jäsenkortteineen postitti.( on muuttunut muovisesta pelkäksi saksilla leikattavaksi alennuskupongin tapaiseksi paperipalaksi) Viime vuotenakaan ei maksettu, joten oletin jäsenyydestä erottamisen tapahtuneen sääntöjen mukaan. Hiljaisella kuittauksella tässä tapauksessa, virallisestihan pitäisi yhdistyksen hallitukselle jäsenerosta ilmoittaa. Onkohan MTK/MHY:llä haamujäseniä, jolloin jäsenpeitto näyttää kattavammalta.