Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Jokos olet Tolopainen sijoituskohdetta veronpalautuksille katsonut, vai kenkälaatikkoonko vanhojen tapaa jemmaat ylimääräiset sängyn alle.
Kysyin eilen koneurakoitsijalta, mitä tälläisen 60 lt männikön ensiharvennus koneellasi maksaisi metsänomistajalle. Sanoi lähes 20 € m3 ja ajo päälle. Jos firma pystyyn maksaa 12-14 €, ei itsehakkuutuksella tili parane. Yrittäjällä oli käytössä pieni Sampo, joka ainakin on monen mielestä oiva vehje semmoiseen hommaan .Kyykkymotolla hangessa tai pakkasella ei myöskään hankintatyön kannatavuus nouse.
MTK- jäsenmaksu 6+12€ on pakollinen maksu, maksettava MHY:n maksun lisäksi, ei voi eriyttää. Pääsääntöisesti yhdistykset nostivat maksuja, joskin aivan pienempien metsälöiden osalta vähemmän. Etelä-Karjalan mhy:n jäsenmaksu on edullinen 50€+18 MTK= 68€, sekin kyllä aikaisemmin vain 50€. Sellainen tasamaksu sen olla pitää, palvelukatteilla muu toiminta katettava. Etelä-Savon puolella maksut pinta-alan mukaan, pieninkin maksu jo sama melkein kuin E-K mhyllä kaikille. Isommillan yli 300 € ja kuten eräskin totesi ”kepun” parikymppiä päälle. Eräpäiväkin pitäisi olla pidemmällä, taitaa monen maksu myöhästyä tai jäädä tykkenään maksamatta. Tuli mieleen onko rahat niin loppu, ettei muutamaa viikkoa ole siirretty eräpäivää ,kun ilmeisesti osalla vielä matkalla kuten omakin.
Kyllä pystymetsääkin kannattaa pystyyn ostaa, jos arvelee puuta olevan arviota enemmän, etenkin nousevien hintojen aikaan, kuten nyt kuusitukki. Taimikon osalta ei ole toiveita siitä, että siinä olisi piilokuutioita. Metsävähennys kannustaa ostamaan tiloja, kuten teimme alkuvuodesta. Entinen metsävähennyspohja hupeni kovaa vauhtia, joten parisataatuhatta uutta puskuria oli tarpeeseen verorasituksen siirtoon.
Kyllä kiinteistövälitys liiketoimintaa, jossa eurot puhuvat ja edunvalvonnat kuuluvat kyllä muualla. Ei ole sen suhteen pelkoa kaksinaismoraalista. Yhdistysten omistamat metsätilojen välitysyhtiöt ovat maamme johtavia metsätilojen välittäjiä maassamme. Valtakunnalisen tilavahdin ansiosta tarjouksia tulee laajalta alalta, tällöin myös hinnat tuppaavat nousta, joka on myyjän etu.
Tamperelainen analyysissään lähellä minunkin ajatuksiani. Onhan näitä lopun ajan apostoleja aina ollut, jotkut päivänkin maailman lopun suhteen ilmoittaneet. Eipä ole veikkaukset osuneet tähänkään asti. Onhan Suomikin joutunut ulkoista uhkaa torjumaan aikojen saatossa ja tulevaisuudessa pitää kaikkeen varautua, maassa maan tavalla.
Mitä metsävähennyksen korottamiseen tulee, niin jos se on taannehtiva, kuten edellisellä kerralla, siitä on hyötyä. Muutoin lopputuloksena on vain tilahintojen nousun kiihtyminen, jolloin todellisuudessa etu valuu myyjälle. Metsätilojen hinnoissa on huomioitu metsävähennysetu nykyisinkin korkeina hintoina. Markkinat määräävät hinnat ja alamme etelässä olla tilanteessa,jolloin tilatarjouksen voittamiseen tarjouksen olisi olta summa-arvo minimissään. Odotusarvonen miinustaminen on käytännössä haihtunut markkinatilanteen johdosta. Hinnat ovat tällä vuosituhannella tuplaantuneet, eikä ilmeisesti kuplaa ole, vaikka näin olemme aikaisemmin ounasteleet. Markkinahinta se oikea mittari, jota ostohalukkuus ruokkii ylöspäin sijoitusrahastojen vetämänä.
Perintöveroluokkakin ratkaisee, lähiomaisen 10 % tai 2 luokan 30%. Verottajan hyväksymä hinta n. 4500€/ ha , olipa kuinka metsäinen hyvänsä. Myytävien metsien keskihinta nykyisin sama, mutta puita puolet vähemmän kuin keskimäärin metsissä täällä etelässä. Tästä voi kyllä päätellä, että perintöverometsien olevan puustopääomaltaan tätä keskimääräistä . Monet sukupolvenvaihdokseen valmistautuvat kasvattavat puuvarannot suuriksi, koska verottaja tyytyy siinä tapauksessa yleiseen verotusarvoon. Saman puuston tilat vapailla markkinoilla kymppitonnin maksavat, siitä sitten voi laskea, maksaa 100%, josta metsävähenyksellä palautuu siirrettynä veromaksuna n.20%. En ole kuullut 80 % perintöveroista, jolloin taitaisi puntit olla tasan. Poikkeuksia tietysti on, esim. sukulaiskaupat, joista väliin kuulee, joskin harvemmin nykyisin. Ostaja ensimmäisellä puukaupalla tilanhinnan makseli, eikä puut lähelläkään loppumista senkään jälkeen olleet.
Talousosaamistakin on moneen lähtöön, taisi Annelillakin olla metsää liikaa, kun myi osan pois. Itse olen taasen maat ostelemaan vapailta markkinoilta joutunut, siksi kulukuurikin koulittu tiukaksi. Jos vuodessa myy useamman tuhatmotia ja itse kilpailuttamalla säästää ” valvontamaksun”, niin tonneja omaksi palkkatuloksi säästön miellän. Jos tilukset satojen kilometrien päässä, silloin kyllä ulkoistaa kannattaa, ellei ole innokas metsänhoidon harrastaja.
Ilmastopaneeli kohtelee mielestäni metsänomistajia kaltoin, tahoina jotka vaarantavat maamme hiilinielut metsien hakkuilla. Itsellä on täysin toinen näkökanta, joten ehkä siksi olen tymppääntynyt vähintääkin verhottuun syylistämiseen. Odottaisin päin vastoin kannustusta jo vuosien saatossa kasvatetusta hiiliniulujen puuvarannosta. Sen verran Ollikainen tuli haastattelussa metsäomistajia vastaan, että jatkossa olisi korvaukseksi lisävaateista jotain kannustintakin lisättävä tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tähän kun vielä lisätään pari tiedotusvälinettä, jotka aina metsän tässä yhteydessä vähemmän puoluetomalla tavalla asiaan kytkevät vihreän aateen voimalla, lopputulos on vääristynyt uutisointi. Ainakin täällä moni metsänomistaja on tuohtunut, jolloin vaaliuurnilla, jos vielä viitsivät äänestävät sitä ainoaa puoluetta, joka ei nimeään köyhdystys paperiin laittanut.
