Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Oma näkemykseni on, että valtaosalla metsänomistajista, jotka ovat olleet palkkatöissä, on metsävarallisuus tulonlisä keskimääräiseen. Maataloustuottajat kylläkin tulotasoltaan todennäköisesti keskimääräistä alemmalla tasolla, mutta heitä on vain 10 % metsänomistajista. Myös eläkeläisissä on pienituloisia, mutta uskoaksesi metsää omistava ei ole heikommassa asemassa maattomaan nähden metsän johdosta.
Toivotan onnea mahdolliselle yritystaipaleelle. Alkuun kyllä uskoakseni sivutoimisena yrittäjänä kannattaisi aloittaa. Talous olisi turvatumpi , myös markkinoille tulo ei käy käden käänteessä, paitsi jos voi asiakkaat ” kaapata” mukanaan . Edellä on jo tuotu kattavasti mahdollisia vaihtoehtoja, joista isännöintipalvelut varteenotettavin. Metsäpuolen neuvonnan varaan ei kannata laskea, jollei ole talkootyötä ajatus tehdä.
Jos tilan metsät puustoisia, silloin kannattaa verottajan arvoja käyttää. Peltojen osalta riippuu, missä päin maata on. Itä-Suomen kiviset peltotilkut eivät ole kovin hintavia. Aloittajan peltopinta-ala suhteessa metsäalaan viittaa kunnon peltolohkoihin, jolloin todennäköisesti verottajan arvot alhaisempia. Koska on vain yksi perillinen, niin tila-arvio taitaa olla ennemmin hyödyltään kuluerä. Tee kauppa metsänosalta kunnon hinnasta, anna lainaa vaikka 10 vuodeksi nollakorolla osa kauppahinnasta, jolloin metsävähennyspohjaa syntyy enemmän. Tietysti sillä edellytyksellä, että myytävää puuta tilalla lainan lyhennykseen. 4% varainsiirtoverokulu on pienempi kulu suhteessa metsävähennyksen 18% veroetuun pitkässä juoksussa.
Ilmakuvista karttapaikassakin silmiin osuu erittäin tummat kovat kuusikot. Yleensä kysymyksessä on hyvin kasvavat ja hoidetut istutuskuusikot. Puuta satoja motteja hehtaarilla, jopa huippukohteissa lähes 600 m3/ ha. Todennäköisesti tälläiset kohteet ensi silmäyksellä vaikuttavat lupaavilta vanhoilta metsiltä vaikkapa Metsoon.
Erään tilani halki kulkee ”luonnontilainen puro”, joka rajoittaa aikanaan hakkuita paljonkin. Todellisuudessa lampea ovat ainakin metrin laskeneet viljelyksien takia, vanhoita kartoista sen sen hyvin huomaa. Vesi on maa-ainekset kiviä myöten viennyt, jos valoa saisi, niin uskoakseni paljon eläväisemmäksi tulisi. Kuusikko nyt täysin pimentää, kun aikanaan tuulen tuiverrettavaksi suojakaista kivikkoriutan päälle jää, lopputuloksen voi arvata.
Itämeren hinta-alue määrittää meidänkin puunhinnan isommassa kuvassa. Hintapiikkeä maittain ilmenee, mutta niin energia- kuin kuitupuu vähänkin pitemmällä aikajanalla hakee alueen markkinahinnan. Käytännössä tuonti ja vientitoiminta sen markkinataloudessa säätelee. Jos meillä hinta kovin korkea lähialueeseen, silloin sieltä halvempaa käyttäjät hakevat. Venäjältä paikallinenkin kuntien omistama energiayhtiö tuo jäykkää puuta polttoon huomattavan osan, se siitä mainostetusta kotimaisuudesta.
MTK;ssa metsänomistajajäsenet ylivoimainen enemmistö, mutta päätäntävallan suhteen asia on täysin päivastainen. Niin kauan kun asianlaita on nykyisen kaltainen, on metsäpuolen asiat lapsipuolen asemassa järjestössä. Maksamme yhtä paljon kuin tuottajat, mutta metsäpuolen edunvalvontaan resursseja murto-osa maatalouspuolen vastaavasta. Brysselin päähän väkeä pitäisi lisää edunvalvontamaksulla palkata ja nimenomaan metsäpuolen asialle. Jokaisella jäsenellä pitäisi olla samanarvoinen ääni ja sitten valittaisiin vaaleilla MTK;n johto, jolloin uskoakseni metsäpuolikin saisi johtokuntaakin enemmän kuin yhden äänettömän edustajan.
Minunkin hiilitase plusmerkkinen, hiilineutraalisuus saavutettu aikoja sitten. Pelttoheittoja olen vuosien mittaan n. 20 ha istutellut , tilakauppojen mukana kaiken moista työmaata pihapiirien ryteiköistä alkaen hoidettu hiilensidontaan. Totuuden nimessä on mainittava, että puunkasvatus ja maiseman hoito olleet syyt uurastukseen, näiden osin haasteellisten kohteiden toimissa.
