Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Mitä metsävähennyksen korottamiseen tulee, niin jos se on taannehtiva, kuten edellisellä kerralla, siitä on hyötyä. Muutoin lopputuloksena on vain tilahintojen nousun kiihtyminen, jolloin todellisuudessa etu valuu myyjälle. Metsätilojen hinnoissa on huomioitu metsävähennysetu nykyisinkin korkeina hintoina. Markkinat määräävät hinnat ja alamme etelässä olla tilanteessa,jolloin tilatarjouksen voittamiseen tarjouksen olisi olta summa-arvo minimissään. Odotusarvonen miinustaminen on käytännössä haihtunut markkinatilanteen johdosta. Hinnat ovat tällä vuosituhannella tuplaantuneet, eikä ilmeisesti kuplaa ole, vaikka näin olemme aikaisemmin ounasteleet. Markkinahinta se oikea mittari, jota ostohalukkuus ruokkii ylöspäin sijoitusrahastojen vetämänä.
Perintöveroluokkakin ratkaisee, lähiomaisen 10 % tai 2 luokan 30%. Verottajan hyväksymä hinta n. 4500€/ ha , olipa kuinka metsäinen hyvänsä. Myytävien metsien keskihinta nykyisin sama, mutta puita puolet vähemmän kuin keskimäärin metsissä täällä etelässä. Tästä voi kyllä päätellä, että perintöverometsien olevan puustopääomaltaan tätä keskimääräistä . Monet sukupolvenvaihdokseen valmistautuvat kasvattavat puuvarannot suuriksi, koska verottaja tyytyy siinä tapauksessa yleiseen verotusarvoon. Saman puuston tilat vapailla markkinoilla kymppitonnin maksavat, siitä sitten voi laskea, maksaa 100%, josta metsävähenyksellä palautuu siirrettynä veromaksuna n.20%. En ole kuullut 80 % perintöveroista, jolloin taitaisi puntit olla tasan. Poikkeuksia tietysti on, esim. sukulaiskaupat, joista väliin kuulee, joskin harvemmin nykyisin. Ostaja ensimmäisellä puukaupalla tilanhinnan makseli, eikä puut lähelläkään loppumista senkään jälkeen olleet.
Talousosaamistakin on moneen lähtöön, taisi Annelillakin olla metsää liikaa, kun myi osan pois. Itse olen taasen maat ostelemaan vapailta markkinoilta joutunut, siksi kulukuurikin koulittu tiukaksi. Jos vuodessa myy useamman tuhatmotia ja itse kilpailuttamalla säästää ” valvontamaksun”, niin tonneja omaksi palkkatuloksi säästön miellän. Jos tilukset satojen kilometrien päässä, silloin kyllä ulkoistaa kannattaa, ellei ole innokas metsänhoidon harrastaja.
Ilmastopaneeli kohtelee mielestäni metsänomistajia kaltoin, tahoina jotka vaarantavat maamme hiilinielut metsien hakkuilla. Itsellä on täysin toinen näkökanta, joten ehkä siksi olen tymppääntynyt vähintääkin verhottuun syylistämiseen. Odottaisin päin vastoin kannustusta jo vuosien saatossa kasvatetusta hiiliniulujen puuvarannosta. Sen verran Ollikainen tuli haastattelussa metsäomistajia vastaan, että jatkossa olisi korvaukseksi lisävaateista jotain kannustintakin lisättävä tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tähän kun vielä lisätään pari tiedotusvälinettä, jotka aina metsän tässä yhteydessä vähemmän puoluetomalla tavalla asiaan kytkevät vihreän aateen voimalla, lopputulos on vääristynyt uutisointi. Ainakin täällä moni metsänomistaja on tuohtunut, jolloin vaaliuurnilla, jos vielä viitsivät äänestävät sitä ainoaa puoluetta, joka ei nimeään köyhdystys paperiin laittanut.
Kuten Anneli edellä toteaa, tietämystä kilpailuttaminen jossain määrin maanomistajalta metsistään vaatii. Nämä keskustelut helposti sivuraiteelleen lipsahtavat valitettavasti, usein liian ahdasmielisen yhden totuuden torvensoitoksi. Pakkojäsenyydet ovat taakse jäännyttä aikaa, joten vapaa valinta mahdollinen jokaiselle.
Metsätiloja on monen kokoisia ja niin omistajiakin erinäisillä katsannoilla . Ensinnäkin ainakin täällä puolet tiloista alle 20 ha, joiden metsäasioiden hoidossa esim. MHY on omiaan, jos omistaja vähänkin epävarma itsestään. Sitten tilat, joilla on isompi taloudellinen merkitys, vuotuinen kasvu usempia satoja kuutioita. Uskoaksi tässä joukossa on jo paljon enemmän paneuduttu metsäomaisuuden hoitoon ja samalla tietämyskin keskimääräistä parempi. Tosiasia on , että välikäsi ottaa aina välistä omansa markkinataloudessa. Jos itse pystyy asian tekemään ja haluja löytyy, kuten itseltä, niin asian pitäisi olla ok.
Itse olin viime talveen melko tyytyväinen, puut saatiin hakattua keleistä huolimatta.Itsekkin raivailin ja vähän hankintaa lähes koko talven tein. Nyt olen parikuukautta kuntokävellyt, tieltä vain metsiä katsellut. Koronakin aiheuttanut sen, ettei taajamassakaan oikein juttukavereita entiseen malliin ole. Lunta en tarvitse kuin muutaman sentin valaisemaan. Voitonpuolella onneksi alkaa talvi olla, päivälläkin on jo pituutta, auringon voimakin päivä päivältä voimistuu.
Olisiko aavikon hiekkaa jollakin pääkopassa, kun valehtelusta aiheetta jotain syyttää mielestäni. Yhden asian ihmiset ovat oma lukunsa, mutta kannattaisi ottaa vaikka Tolopaisesta mallia, ei ylituomarina toisia halvenna, vaikka kommmenteja laidasta laitaan palstaa elävöittäen tykittää.
Kyllähän sähköautot yleistyy, jos IS lehden tieto ennekoitavasta hinnan noususta vuoteen 2030 70 c litralta toteutuu. Marinin hallituksen periaatepäätös suuren polttoainetukkurin mukaan johtaa uusivien biopolttoainevelvoitteiden takia semmoiseen lopputulokseen. Köyhien autot kai tarkoitus pukille jättää, jolloin päästöt alkavat todenteolla laskea.
Kyllähän vanhan talousopin kaavalla olemme menossa kohti syvää talouskuilua. Aikajana on muuttunut, olen laman tuloon jo varautunut, joskin vuosia liian aikaisin. Tässä taitaa käydä, kuten tukin hinnan kanssa lyhyellä aikajaksolla. Koronan luuli hintoja laskevan, kävi päinvastoin. Kävisiköhän talouden kanssa samoin, eli ensin parivuotta kovaa doupattua nousua taudin hellittäessä ja sitten saattaa tulla kunnon pysähdys. Joka taantumaa on viimeiset kymmenen vuotta rahan painamisella elvytetty, nyt jo tripla kieroksilla pumpataan elvytykseen. Joskushan se uskokin loppuu, jolloin joudumme elintasoammekin uudelleen kestävälle pohjalle sopeuttamaan, mutta milloin.
Kuskista on paljon kiinni, mitä on hoidetun metsän harvennuksen lopputulos. Itsellä sama konekuski, jonka vaadin puiden hakkaajaksi. Ajojärjestelijän kanssa asiat hoidetaan. Mitä tulee hankinhakkuun kannattavuuteen yleensä, se on heikkoa talkoo työtä rahallisessa mielessä .Mutta metsälle ja miellelle sillä on useinkin suuri positiivinen merkitys.
