Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Erästä asiaa vaan olen aina ihmetellyt ja tulen ihmettelemään. Osa työntekijöistä ei hyväksy lakkoja, palkankorotusvaatimuksia, eivätkä ammattiliittoja. Kuitenkin, kun työehtoneuvotteluilla ja viimeisenä keinona lakolla on saatu aikaan parannusta palkkoihin, tai muihin työehtoihin, ovat nämä samat vastustajat vaatimassa samoja etuja, joita neuvotteluilla ja mahdollisella työtaistelulla on saavutettu.
Jobu ja Partner olivat ainakin jossain vaiheessa periaatteessa sama saha, vain nimi ja väri erottivat toisistaan. Enollani oli aikoinaan moottorisahaliikkeestä ostettu saha joka oli kaksivärinen. Käynnistinkopassa luki Partner toisella puolella purukopassa Jobu. Myyjä sanoi, että korjaamossa olivat rakentaneet kahdesta eri merkkisestä ,puun alle jääneestä sahasta yhden, kun osia oli riittävästi jäljellä. Hyvästi toimi. Enoni antoi sahalle nimeksi Jobner.
Sitten kun lakko loppuu, myös Ida Seppälä nauttii tuosta lakolla aikaan saadusta Kiky-tuntien poistosta ja palkankorotuksesta. Häneltä Kiky-tunnit on tietysti voitu jo poistaa, sitähän ei ole kielletty. On myös voitu luvata lakon ajalle korotettua palkkaa, sekin on laillista. Työnantajan kannattaa ostaa vaikka kuinka kalliilla yksittäinen työntekijä, jos sillä on vaikutusta lakon murtamiseen.
Ei palkkojen tarvitsekkaan olla samat. Liittojen ja Työnantajajärjestöjen neuvotteluissa sovitaan vain vähimmäispalkoista ja muista työehdoista, jotka pitää vähintään täyttyä. Kaiken tämän yli voi mennä vapaasti, eikä se kuulu työmarkkinajärjestöille.
Aikoinaan oli eräässä suuressa kaivosyhtiössä seuraava tapaus. Oli tullut työoloista (kyse ei ollut palkoista, liittyi työturvallisuuteen) erimielisyyttä ja työntekijät menivät lakkoon, satoja miehiä. Yhtiössä oli töissä myös liittoon kuulumattomia, peräti kaksi henkilöä, isä ja poika. He evät lakkolleet.Lakkoon menneet vähän suuhtahtivat näille kahdelle, ajettiinhan lakolla myös heidän etujaan. Meni pari päivää ja varsinainen asia saatiin sovittua. Lakossa olleet ilmoittivat, että eivät tule työskentelemään noiden liittoon kuulumattomien kanssa, jos hekin hyötyvät tuosta lakolla saadusta korjauksesta. Työnantaja kertoi, että heille kävisi, mutta yhdenvertaisuuden vuoksi se ei ole sallittua, vaan kaikille on myönnettävä samat edut. Tämä johti lakon jatkumiseen. Muutaman päivän jälkeen alettiin ehdotella, jos nuo kaksi liittyisivät myös liittoon, työt jatkuisivat. Paikallispäällikkö kutsui isän ja pojan konttorille. Ilmoitti, että nämä liittyvät liittoon, tai eroavat töistä, kahden miehen vuoksi ei ruveta työmaata seisottamaan. Miehet päättivät, että liittoon liitytään ja työt jatkuivat seuraavana aamuna.
Hyvästihän se kaatui kiilalla. Suuntaus meni tosin hiukan pieleen. Tarkoitus oli varmaan ,että kaatuu videolla näkyvään tyhjään välikköön. Polttopuuksi menevä puu kannattaakin joskus kaataa pitkään kantoon, helpompi suunnata. Kaatokolo saisi olla syvempi. oikea syvyys olisi suunnilleen neljäsosa kaadettavan puun paksuudesta. Pitopuu näyttää hyvältä. Tarkassa kaadossa kannattaa sahata ennen kaatosahausta kaarna pois pitopuun alueelta, näkee pitopuun paksuuden tarkasti.
Kaikesta lakkoilusta, ammttiliitoista, työväestä, eläkkeiden olemattomista korotuksista, nykyisestä hallituksesta, hiilinieluista, ilmastomuutoksesta, ympäristön turmelemisesta, punavihreydestä, Antti Rinteestä, vasemmistoliitosta, puunhinnan laskusta, kemerasta, MTK:sta, maataloustuesta, EK:sta, yritystuesta verotuksesta, luonnon monimuotoisuudesta ,Husqvarnan ja Stihlin eroista ,jne. jne. jne. huolimatta meillä Suomessa menee koko ajan kaikilla paremmin. Välillä voi olla notkahduksia, mutta kun tarkkailee asioita kymmenien vuosien aikajanalla ,ovat kaikkien yhteiskuntaluokkien elinolosuhteet menneet parempaan suuntaan. Näin tulee jatkossakin tapahtumaan.
Scientist ei ole täysin ymmärtänyt tuota yleissitovuutta.
Scientist ei ole täysin ymmärtänyt yleissitovuutta:” Yleissitovuus tarkoittaa käsittääkseni sitä, että kaikilla sen piirissä olevilla on pakko tehdä samanlaiset korotukset riippumatta yrityksen tilanteesta.Tällöin esimerkiksi tappiota tekevällä Konepaja A:lla (esim Componenta)pitää maksaa samat korotukset kuin hyvin menestyvällä Konepaja B:llä (esim. Kone Oy).”Ei se näin mene. Konepaja B, esim Kone oy voi vapaasti maksaa suuremmat korotukset kuin Konepaja A. Palkkaneuvotteluissa sovitaan vain vähimmäispalkoista. Sen yli voi maksaa vapaasti, ilman mitään sopimuksia. Näinhän se yleensä onkin. Itsekin olen työpaikassa , jossa maksetaan palkkaa enemmän, kuin olisi pakko maksaa työehtosopimuksen mukaan.
Olettaisin, että työnantajapuoli pyrkii saamaan bonukset pois työntekijöiltä. Noilla säästöillä voidaan ksvattaa johtoportaan bonuksia entistä suuremmiksi.
Kurki kirjoittaa , että paperin kulutus on pysynyt maailmalla viime vuosina lähes ennallaan. Eilen aamulla alan ekonomistit kertoivat televisiossa, että paperinkulutus on maailmalla vähentynyt merkittävästi ja sama suuntaus tulee jatkumaan. Lienevätkö Kurki, vai alan asiantuntijat oikeassa?