Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
nuori isäntä. Ei teollisuudessa neuvotella henkilökohtaisesti jokaisen palkasta. Liittojen neuvottelevat palkat tulevat myös liittoon kuulumattomille. Liittoon kuuluva se vasta tunteekin arvonsa. Yli liittosopimusten saa maksaa vapaasti kenelle tahansa. Eikä tyoehtosopimukset koske pelkästään palkkoja.
Metsänmies 29.1.2020, 05:00Se on tuo rikkurityöntekijä ja ammattiliittoon kuulumaton verrattavissa täysin sivariin tai totaalikieltäytyjään. Sivarit ja kieltäytyjät eivät suostu maanpuolustukseen, vaan odottavat, että tarpeen tullessa tuon tekevät asepalveluksen käyneet. Itsenäisen valtion etuja ovat kuitenkin vaatimassa ensimmäisten joukossa. Liittoon kuulumaton rikkuri ei suostu palkkaneuvotteluissa vaatimaan mitään, vaan rikkurityöllään tavallaan vastustaa työntekijöiden etujen ajamista. Mutta kun sopimukseen on päästy, vaikka lakon voimalla, tuo sama rikkuri on kuitenkin vaatimassa noita samoja saavutettuja etuja itselleen. Olisi reilumpaa, että työtaisteluun osallistumattomat jatkaisivat seuraavan sopimuskauden entisillä työehdoilla.
Metsänmies 27.1.2020, 06:50Noista ALV ym. verokiemuroista johtuen taitaisi kannattaa tehdä polttopuukauppaa edelleenkin kuititta, näinhän aina on tehty. Jää turha byrokratia pois ja myyjän taloudellinen tulos on parempi.
Metsänmies 26.1.2020, 18:57Tolopainen voi kirjoittaa saaneensa ensiharvennukseta pystykaupalla kuidusta vaikka viisikymppi kiinnolle. Eihän tuota kahtakaan kymppiä kukaan. Hankintahakkuussa on turha tuijottaa tuota 125 motin rajaa. Ensiharvennukset on tehtävä ajallaan. Joskus voi voittaa puun hinnassa enemmän, kuin verotusessa häviää.
Metsänmies 26.1.2020, 07:45Kyllä Jätkä voittaa Tolopaisen tässä asiassa 100-0. Ammattimies saa aivan kohtuullisen palkan työlleen ensiharvennuksella, myös tukin teossa. Kun tekee vielä oikein harkiten, saattaa tukkipino olla vielä hiukan suurempi, kuin moton jäljeltä. Se on ainakin varmaa, että jäljelle jäävä metsä on juuri sellainen, kuin itse haluaa…Toiset käyvät punttisalilla ja maksavat siitä. Toiset puuhastelevat aikansa kuluksi metsässä, katselevat luonnon ihmeitä, istuksivat nuotiolla, välillä sahailevat vähän puita, paistavat taas makkaraa, saattavat keitellä nokikahvitkin. Kunto säilyy hyvänä. Eikä maksa mitään, saa vielä vähän taloudellista hyötyäkin.
Metsänmies 26.1.2020, 05:18Tolopainen kirjoittaa satuja hankintatukeista. Ei niiden ostomäärässä ainakaan minulla ole ollut ylärajaa. Olen samaa mieltä kuin Kim1, aika huonokin kelpaa ilman raakkausta. On tullut joskus tehtyä niin kehnoja, että itseäkin on hävettänyt. Niistäkin on tullut tukin hinta.
Metsänmies 25.1.2020, 06:35Lupasin kertoa, kun saan alussa kuvaamani kohteen valmiiksi. Eilen illalla lopetin. Kovasti on lukijat olleet kiinnostuneita tapauksesta .Mielipiteitä ja ehdotuksia työtavoista on tullut kiitettävästi. Kerron nyt, miten hoidin tapauksen. Valmistelut aloitin jo vuosi sitten syksyllä. Kaadoin siinä vaihessa raivaussahalla kaiken roskapuun, lähinnä lepät. Tein lyhyeen kantoon ja kaadoin kaikki mitä järkevästi sai raivaussahalla nurin, paksummat jäivät vielä pystyyn. Nyt ennen hakkuuta suunnittelin ensimmäiseksi ajourat, mutta olin valmistautunut vielä muuttelemaan niitä hakkuun edetessä. Uria yritin ohjailla suurten puiden kautta, koska tarkoitus oli hakata niitä mahdollisimman paljon urille. Hakkuu eteni uraa edellä tehden, ylispuut jätin vielä urallekin pystyyn. Alemmassa kerroksessa olevasta kuusikosta hakkasin kaikki huonot ja selvät tapaukset, samalla kaadoin loput suuret lepät maahan. Urien leveydessä en säästellyt, että nuo ylispuutkin sopivat niihin. Kun tilaa alkoi syntyä , aloin kaatamaan isompia puita, mutta niitä kaadoin vain silloin, kun lämpötila oli nollan yläpuolella. Jos olisin kaatanut puiden jäässä ollessa, alla oleva puusto olisi särkynyt. Jos näytti, että alla oleva puu on vaarassa, kaadoin sen jo valmiiksi. Jos iso puu ei taipunut uralle kaadoin sen niin, että latva meni seuraavalle uralle. Samassa vaiheessa kun kaadoin ylispuita, harvensin kuusikon lopulliseen kasvatusasentoon. Reikiä tuli, mutta ei pahoja. Reikien viereen jätin vähän enemmän puita kasvamaan.Kuitupuut tein kaikki noin 3 metrisiksi. Sain isompia kasoja ,eikä tarvinnut siivota niin paljon oksia. Koivun röttelöt oli jo muotonsa vuoksi tehtävä lyhyemmiksi.Kaikki pökkelöt jätin ötököille ja yhden suuren hyvämuotoisen männyn jätin kasvamaan keskelle palstaa. Jäljelle jäi normaali kasvatusmetsä, kuusikko, muutama samankokoinen koivu sekaan. Runkoluku vaihtelee 700 ja tuhnnen välillä. Olen varma, että puuta lähti 150 kiintoa hehtaarilta. Mielestäni se on hyvästi ensiharvennukselta. Koneita ei ollut hakkuussa käytössä.Moottorisahat, Husqvarna 346 ja -545, sekä pitkä ja lyhyt vänkäri riittivät. Voimalinjan vierestä kaadoin varmuuden vuoksi viisi puuta taljan avulla. Nyt odottelen, että ajomies tulee muutaman päivän päästä ajelemaan puut pois. Laskin muutaman ylispuumännyn iän. Eivät olleet, kuin reilut 50 vuotta, mutta todella suuria. Ovat siis olleet kuusia istutettaessa alle kuitupuun kokoisia. Mietinkin , olisiko järkevää jättää avohakkuun jälkeen hyvälaatuiset puut kasvamaan , istuttaa normaali taimikko ja hakata nuo ylispuut harvennuksen yhteydessä pois. Ensimmäisessä harvennuksessa tulisi jo kohtuullisesti tuloja ja jäljelle jäisi kuitenkin täysin kehityskelpoinen puusto.
Metsänmies 21.1.2020, 21:37Pavekka kyseli 545 Husqvarna moottorisahan ongelmia. Ostin tuollaisen sahan reilu kaksi vuotta sitten. Kirjoitinkin siitä täällä. Oli aluksi täysin mitääntekemätön. Söi bensaa tosi paljon. Sammuili jatkuvasti tyhjäkäynnillä . Oli huono kiihtymään, eikä ottanut kierroksia. Kun oli pitempään tyhjäkäynnillä, kiihdyttäessä tupsautti aluksi mustat savut, sitten kiihtyi, kuin vanha diesel. Käytin sitä myötäänsä korjaamolla. Aluksi vain säätelivät, sitten vaihtoivat kaasuttimen. Ei muuttunut paremmaksi. Seuraavaksi vaihtoivat virtalaitteet. Ei korjaantunut. Oli lähes vuoden liiterissä, kun olin jo luopunu, että sahasta työkalua tulee. Soittelin kuitenkin viime syksynä vielä korjaamolle, niin kutsui käymään sahan kanssa. Remonttimies laittoi sahaan tuon uusimman Mark 2 kaasuttimen takuun piikkiin ja sahahan alkoi toimimaan. Eihän se mikään huippukierros vehje ole, mutta käynti toimii normaalisti ja bensan kulutus varmaan puolittui. Voimaa kyllä riittää. Isommalla vetorissalla on kohtuullinen ketjunopeuskin. Nyt kun olen ollut hankinnoilla, olen sahannut pienemmät puut tuolla 545:llä. Isommat körmyt ovat kaatuneet sillä suurempisylinterisellä 346 huskilla. Tuosta 346 mallista olen tykännyt, omistan niitä vieläki 3 kpl, kaksi niistä vielä huippukunnossa.
Metsänmies 21.1.2020, 17:00Tilley kaipailee kuvia. Voisin lähettääkin , mutta on tunnustettava, että eivät taida taidot riittää. Ennen aloitusta ei ole kuvia, valmiista jäljestä olen muutamia ottanut. Nyt olisi hyviä kuvia, kun tänään leutona päivänä kaatelin suuria ylispuita pötkölleen. Pari päivää menee sotkua selvittäessä, mutta ei särkynyt kuusikko. Jos olisin jättänyt huomiseksi(yöpakkasia luvannut) olisi kuusikko säpäleinä.
Metsänmies 21.1.2020, 07:53Per Ä Reikäs kyseli, joko tämä kiinnostava palsta on hakattu. Ei ole vielä. Luulen, että valmistuu viikonloppuun mennessä. Kommentoin sitten toimintaehdotuksista ja lopputulkoisesta.