Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Onkohan Jätkältä unohtunut kirkonkylällä käynti vuoden 2015 jälkeen? Tai ei ole huomannut kauppojen kylttien muuttuneen. Wikipediassa lukee seuraavasti:” Agrimarket oli vuosina 1992-2015 toiminut maanlaajuinen kauppaketju, joka harjoitti lähinnä maatalous- kone- rauta ja puutarhakauppaa…..Vuoden 2016 alussa ketjun liikkeet, yhdessä Multasormi-liikkeiden kanssa, siirtyivät toimimaan pääomistajan mukaan nimetyn HANKKIJA-brändin alle.
Meillä päin sattui aikoinaan rehellinen puunostaja. Oli ostanut isännältä puita, tietysti kuititta. Mieltä oli kuitenkin jäänyt painamaan, että maksaakohan tuo myyjä myymistään puista veroa. Ilmoitti sitten ostoksensa verottajalle. Isäntä joutui verojohtajan puheille epäiltynä verojen pimittämisestä. Myönsi auliisti toimittaneensa kyseisen puuerän, mutta valehteli puolustukseksi, että ostaja oli luvannut maksaa puut myöhemmin, eikä rahoja ole kuulunut. Oli vielä tuumannut, että ei viitsinyt hakea puitaan enää takaisinkaan, kun kyse ei ollut kovin suuresta erästä. Maksutilannetta ei ostaja pystynyt todistamaan. Veroja ei tullut .
Tuo Metsuri motokuskin mainitsema juttu on totta. Jotkut todella painavat tiukassa maassa putkea rajoittimesta. Omassa käytössä on sellainen tapa, että tarvittaessa kiertää hiukan putkea maahan painettaessa.
Rajoitin on turha kapine istutusputkessa. Etenkin huonosti muokatuilla ja kivisillä alueilla siitä ei ole kuin haittaa. Putki ei mene normaalipainalluksella liian syvään, etenkään kuusta istutettaessa. Pieniä männyntaimia istuttaessa riittää, että käyttää hieman vähemmän voimaa putkea painaessa. Itse olen istuttanut jo vuosia ilman rajoitinta.
Raivasin yhdeksänkymmentä luvun puolivälin paikkeilla tuollaista tosi pahasti pensoittunutta istutuskuusikkoa. Tyvestä olivat paksuja, mutta pituutta vain kahden metrin kahtapuolen. Yhdistyksen pomo tuumasi, että sahaile kaikista pahimmat turat maahan ja jätä koivu tilalle, jos mahdollista. Sanoi toimittavansa alueelle seuraavaksi boorilannoituksen. Itse epäilin, tuleekohan noista kuusista enää koskaan mitään. Tuo alue sijaitsee puolen kilometrin päässä kotoani, joten on tullut ohikulkiessa seurattua sen kehitystä. Hyvin toipuivat. Viime syksynä tuo kuvio harvennettiin ensimmäisen kerran. Paikalle jäi sujakka koivu/kuusi sekametsä, koivut vähän isompia. Harvennuksen jälkeen ei juuri näy, että kuuset olisivat koskaan kärsineetkään boorin puutteesta, koska nuo huonoimmat yksilöt kerättiin pois…. Ostin itse palstan josta nyt on työn alla kuvio, joka on istutettu koivulle ja kuuselle sekaisin. Koivua suunnilleen 1600 kuusta 400. Kuusi on istutettu jostain syystä koivikon sekaan myöhemmin,ehkä kuolleiden koivujen tilalle. Koivikko on lähes 20 metriä pitkää, ei koskaan harvennettu, jonkinverran riukuuntunutta ja lahonnutta. Kuuset ovat lyhyimmillään 3 metriä, pisimmät 10 metriä, selvä boorinpuute. Olen harventanut koivikon voimakkaasti , vain parhaat puut ovat jäljellä. Kuusista olen kaatanut nurin kehityskelvottomat yksilöt. Jäljelle on jäänyt siistin näköinen kaksijaksoinen koivu/kuusi sekametsä. Ensi kesänä levitän alueelle booria vauhdittamaan kuusten kasvua.
A. Jalkanen:”Syli on 1,8 metriä joten kolme syltä olisi 5,4 metriä.”…Syli on sekä pituus- , että tilavuusmitta. Molemmissa tapauksissa se on vähän epämääräinen. Eri kulttuureissa oli toisistaan poikkeavia sylimittoja. Minkä esitin tuossa aiemmin, oli ainakin Suomessa käytetty Vanha syli, jolla mitattiin nimenomaan halkoja. Koivuhalkoina se on noin 3,14 kuutiometriä, havuhalkoina noin 3,77 kuutiometriä. Ero johtuu tuosta puun pituudesta. Myöhemmin tuli vielä käyttöön metrijärjestelmään perustuva Uusi syli . Se on 2×2 metrin pino metrin mittaisia hakoja, siis 4 kuutiometriä.