Etusivu › Keskustelut › Metsänmies › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,532)
1 2 3 … 103 104 105 … 152 153 154
  • Metsänmies 2.1.2020, 18:19

    Jätkä:”Metsänmiehelle senventävä kysymys: Missä vaiheessa kuitupuu muuttuu polttopuuksi? Silloinko, kun se metsässä on päätetty tehdä polttopuuksi, vai vasta sitten kun se on tehty haloiksi?  Silloin se ei ole pinomotti, vaan halkomotti.”.. Filosfinen kysymys. Kuitupuuhan on periaatteessa puuta, joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön. Siis kun tehdään kuitupuuta, se on tarkoitettu myytäväksi sellutehtaalle. Mutta jos tuo kuitupuu, joka on alunalkaen tarkoitettu sellutehtaalle, jääkin jostain syystä myymättä, se voi alkaa pikkuhiljaa muuttumaan polttopuuksi. Mutta jos tuo sama puuerä, läpimitasta riippumatta, on jo alustapitäen tarkoitettu uunissa poltettavaksi, se ei ole ollut missään vaiheessa kuitupuuta. Se on ollut siis polttopuuta jo siinä vaiheessa, kun sen käyttötarkoitus, polttaminen on tullut käyttäjän ajatuksiin. Jos halkoja myydään pinosta metrin mittaisina, oikea termi on pinokuutio. Nuo ”motit”ovat enemmänkin epävirallisia kansankielellä ilmaistuja mittoja… Tein aikoinaan nuorena poikana eräälle vanhalle mummolle halkoja. Tilaus oli, että tee suunnilleen neljä syltä. Ei ollut puhetta, pitääkö olla irtosylejä, vai kiintosylejä. Piti tutkia tietosanakirjasta sylin mitat, kun nettiä ei oltu vielä keksitty. Vanha syli koivuhalkoja on 4 kyynärää pitkä , 3 kyynärää korkea pino viiden korttelin pituisia halkoja. Jos mummo olisi halunnut havupuuhalkoja, mitat olisivat olleet 4 kyynärää pitkä 3 kyynärää korkea pino, mutta puiden pituus olisi ollutkin  6 korttelia. Edelleenkin pinomittoina. Onneksi tuo tilaus oli suunnilleen, ei tarvinnut tehdä halon tarkkuudella.

    Metsänmies 1.1.2020, 21:07

    Jätkälle selvennykseksi. Puhun polttopuissa aina pinomoteista, en kiintokuutioista. Halotkin mitataan joko irto(heitto)-, tai pinomotteina. Siis kun puita oli rankana vaikkapa 110 pinokuutiota. (pinon pituus X pinon korkeus X puiden keskipituus). Kun nuo rangat katkoo metrisiksi, ne menevät huomattavasti tiiviimpään pinoon. Taas mittaus pinomotteina (pinon pituus X pinon korkeus X puun pituus, tässä tapauksessa metri). Paksu puu ei hupene niin paljon, jos on halottavaa. Ohut rankakasa on ilmavampaa, mutta tulee lyhyenä tiukempi pino.

    Metsänmies 31.12.2019, 20:47

    Aikoinaan, kun en itse vielä omistanut metsää, nostin hakkuutähteitä polttopuiksi toisten palstoilta. Yksi ainoa kerta oli, että maanomistaja ei antanut lupaa. Kahvipaketin vein aina savotan päätteesi. Parikymmentä vuotta meni, että en ostanut yhtään kalikkaa, vaan sain tuolla kahvipaketti/vuosi. Tietysti kuljetus maksoi jotakin. Reilut 20 m3/ vuosi, siis yhteensä 400-500 mottia. Luulen, että ostopuuhun verrattuna tuli kuntoilun lisäksi säästöä. Tosin meni pari vuotta, että ei tarvinnut kysellä. Raivattiin nimittäin firman maalta pitkää riukukoivikkoa, kaikki alle kuitupuunmittaiset lyötiin kenttään. Seuraavana talvena harvensivat koivikon motolla. Kysyin siis, saako nuo raivatut koivut polttopuuksi. Sain luvan. Tein pitkäksi rangaksi isoihin kasoihin. Talvella hakkuun yhteydessä ajatin varastoon ja seuraavana kesänä rekan nupilla kotiin. Pihalla oli reilu 100 mottia koivua. Tietysti se hupeni, kun tein ne metrin kalikoiksi, mutta metrisinäkin oli vielä yli 70 m3. Oli vielä markka-aikaa. Kuljetus maksoi yhteensä 18 markkaa pinokuutio.

    Metsänmies 27.12.2019, 19:15

    Kyllä kannattaa oikein jättiläispuissa tehdä tuo pistosahaus kaatokolon pohjaan. Isoihin puihinhan tarvitaan kunnon avara kolo, saha sopii siihen painumaan hiukan.  Jo muutamakin sentti kolon pohjasta voi olla ratkaiseva kaadon onnistumiselle. Ei haittaa, vaikka pitopuu olisi keskeltä poikki, molemmat reunat täytyy olla kaadon suuntauksen kannalta ehyet. Itse ”poskean” tuolla Jätkän mallilla kaikki suuret puut. Ensiksi, tuon kapenemisen vuoksi, toiseksi, saa tarkemman pitopuun, kun näkee puhtaalta pinnalta paremmin. Eikä siinä aikaa kulu.

    Metsänmies 23.12.2019, 06:24

    Jätkä siis kahlaili mielellään metrin hangessa, harvassa sippipuuleimikossa , koska siinähän taksa nousi korkealle. Itse tavoittelin huonompitaksaisia , huippulaatuisia kuusitukkipalstoja. Kuutiotaksa niissä jäi tosin pienemmäksi, mutta motteja tuli sitäkin enemmän….Kun motoille piti alkuaikoina kaataa puut, pääsi kunnon tukkipuupalstoilla oikeasti hyviin ansioihin. Parhaimmissa leimikoissa oli keskijäreys lähellä kiintoa/runko. Huonoimmissa vain reilu 100 litraa. Kyllä siinäkin pärjäsi paremmin isojen puiden kaadossa.

    Metsänmies 22.12.2019, 11:43

    Jätkälle vielä. Tiedän kyllä mihin hakkuutaksat perustuivat. Kyllä niitä tuli aikoinaan tarpeeksi seurattua. Olin luottamusmiehenäkin jonkin aikaa, ennen kuin menin ”herrakouluun”. Mutta totuushan on. että hyvässä tukkileimikossa pärjäsi paremmin kuin joissakin rääseiköissä. Eikä meilläpäin mitää numeroituja palstoja ollut muualla, kuin pystymittaleimikoissa. Muut jaettiin miten sattuu.

    Metsänmies 22.12.2019, 11:32

    Kuten Musta miäs mainitsi, eilen oli tosi märkä päivä. Lumi tarttui vielä kaadettuihin runkoihin , että kasattaessa oli pölkyssä lumen painoa enemmän kuin puun painoa painoa. Olen muuten nyt kahlannut noilla uusilla STIHL Advanse X-light avohaalareilla pari päivää. Täytyy myöntää, että hinnalla saa laatua. Ovat todella mukavat päällä ja kevyet. Alussa epäilin noita lahkeita, eivät sovi turvakumikenkien päälle. Mutta siitä on itseasiassa myös hyötyä, eivät ole lumessa sotkeutumassa. Kun sitoo vielä kenkien nauhat kiinni, ei pahemmin mene sahanpurut , eikä lumi sisäänkään.

    Metsänmies 21.12.2019, 19:49

    Kyllä huippumiehet pärjäsivät urakkahommissa kohtuullisesti, aina motojen tuloon saakka. Hommassa oli vaan sellainen vääristymä, että parhaat työntekijät ja perseen nuoleskelijat saivat myös parhaat työmaat. Ne, joiden työtulos oli vähäisempi, joutuivat tekemään niitä työmaita, jotka eivät kelvanneet tehometsureille. Urakkapalkat myös hinnoiteltiin noiden tehomiesten työntuloksen perusteella. Tämähän johti siihen, että oli suuria eroja työntekijöiden ansiotasoissa.

    Metsänmies 18.12.2019, 19:30

    Minulle kävi aikoinaan vähän samatyyppinen juttu, kuin Japine 56:lle. Putosin hakkuilla jokeen talvipakkasella, vyötäisiä myöten. Noo, kaadoin vedet kengistä ja väänsin sukat kuiviksi. Housut jäätyivät, mutta ei haitannut työskentelyä. Ongelmia tuli vasta kotimatkalla. Tietysti jäätyneet housut sulivat ensin senverran, että tarttuivat kiinni mopon satulaan , ja sitten satula ja housut jäätyivät yhdeksi köntiksi, myös osa takapuolesta. Mopo oli Solifer Export, käsivaihteinen. Kotipihalla en irronnut moposta mitenkään. Onneksi olivat naapurin aikamiespojat tulleet meille käymään. Suunnittelivat satulan irroitusta, mutta ilman kunnon työkaluja se ei onnistunut. Ei auttanut, pojat päättivät , että työnnetään koko kasa, siis mopo ja mies tuvan puolelle. Tekivät homman viimeisen päälle. Rakensivat vielä luiskan, että saivat työnnettyä minut mopoineni uuninpankolle. Onneksi oli senverran korkea pirtti, että pankolle sopi, tosin jouduin kyyköttämään huonossa asennossa. Siinä sitten kahviteltiin ja rupateltiin. Ja kun aikaa kului , lämpö alkoi tehdä tehtävänsä. Erkaannuin moposta siinä varttia vaille iltakahdeksan. Se vaan harmitti, että pojat lähtivät, kun mopo oli vielä pankolla. Siinä olikin keinottelu saada se yksin alas, ottivat nimittäin luiskan mukaansa vaivanpalkaksi.

    Metsänmies 17.12.2019, 18:39

    Jätkälle.Kyllä eukko tietää arvonsa , mutta olen varmuudeksi joskus vähän kehunut. Ei niissä avohaalareissa ole juuri kovempi hinta, kuin housuissa. Eikä hinta ratkaise, vaan se, mihin on tottunut. Kokeilin aikoinaan noita kokohaalareitakin, 80-luvulla. Talvella ,kovilla pakkasilla hyvät, kesällä liian kuumat.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,532)
1 2 3 … 103 104 105 … 152 153 154