Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen alkaa ymmärtämään miten asiat toimivat. Samalla tavalla ei työnantaja muissakaan yrityksissä maksa veroja, ei palkkoja, eikä muitakaan kuluja. Kaiken tuon edellämainitun maksavat työntekijät omalla työllään. Työnantaja luo pelkästään puitteet, missä maksettavaa tehdään , ja välittää tuota työntulosta eteenpäin.
Lyö talosta ikkunat säpäleiksi, lopeta sähköliittymä ja pura savupiippu. Pyydä lausunto rakennusvirastolta ja ilmoita verottajalle. Talosta ei mene enää kiinteistöveroa. Anna talon sortua omine aikoineen. Kukaan ei kysele sortumajätteistä, ne maatuvat kun aikaa kuluu. Jos paikalla on jokin edes kohtuullinen ulkorakennus, jätä se pystyyn tukikohdaksi. Sen kiinteistövero on olematon, jos sitä yleensä on.
Joo. Mehtäukon linjoilla. Kaivele vaan ojia ja tee kunnon mättäät. Eikä tuo tulvavesi puita tapa, jos on vain keväällä ja syksyllä. Ojitus lyhentää kuitenkin tulvan pituutta. Jos pysyy märkänä, en laittaisi rauduskoivua, vaan kuusta.
Minäkin olen muutamia kertoja viilannut normaali terään tuon tuplahampaan. Mielestäni sillä ei ole suurta merkitystä. Kuten Jalapa sanoo, varsinainen ulompi hammas leikkaa puuta, sisempi korkeintaan hampaiden väliin jäänyttä purua. Ei tuosta tuplahampaasta ole myöskään haittaa, mutta pidän sitä aivan turhana. Tärkeintä on, että pitää harituksen oikeana ja ne varsinaiset leikkaavat hampaat terävinä.
Tolopainen on taas herännyt aamuunsa tyylilleen uskollisena( vai liekö saanut ollenkaan nukuttua). Työväki ja AY-liike tulevat taas pilaamaan hänen päivänsä, kuten jokainen aamu tapahtuu.
Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia hiilinieluja löytyy keski- ja etelä-Euroopan valtioiden metsistä. Kai niistä tilastoja löytyy, ei vaan jaksa ruveta etsimään. A. Jalkanen on varmaan asoista perillä. Oma käsitykseni on, että useista Euroopan valtioista metsät on hakattu melko vähiin. Sitovatko nuo jäljelle jääneet metsät enemmän hiiltä, kuin Suomen metsät? Vai ollanko meidän metsistä huolissaan toisten puolesta?
Jätkä oli oikeassa. Sen verran paksuja oksia, ja vielä jäässä, että eivät antaneet yhtään periksi tiheässä kuusikossa.. Paras ja nopein keino, kun sahaa kylmästi poikki ja vetää tyvestä tarpeeksi sivuun. Kun tyvi on saatu tarpeeksi etäs kannosta, painovoima hoitaa loppuvaiheen…. En pidä tuota leppien kaatoa aivan turhana touhuna. Jos saan tehtyä palstalta tavoittelemani 50 mottia leppähalkoja, tulen jo vuoden päästä talvella huomaamaan, että hyötyliikunta kannatti. Metsä on siisti, eikä emäntäkään valita talon kylmyydestä. Leppä palaa lämmityskattilassa siinä, missä muukin puu.
Jätkä oli oikeassa. Sen verran paksuja oksia, ja vielä jäässä, että eivät antaneet yhtään periksi tiheässä kuusikossa.. Paras ja nopein keino, kun sahaa kylmästi poikki ja vetää tyvestä tarpeeksi sivuun. Kun tyvi on saatu tarpeeksi etäs kannosta, painovoima hoitaa loppuvaiheen…. En pidä tuota leppien kaatoa aivan turhana touhuna. Jos saan tehtyä palstalta tavoittelemani 50 mottia leppähalkoja, tulen jo vuoden päästä talvella huomaamaan, että hyötyliikunta kannatti. Metsä on siisti, eikä emäntäkään valita talon kylmyydestä. Leppä palaa lämmityskattilassa siinä, missä muukun puu.
Kävin tänään ylityökseni omalla palstalla suuntaamassa noin 30 kpl yli 15 senttiä paksuja oksaisia leppiä kuusikossa, joka on tulossa ensiharvennukseen. Pahus vie, suuntaus meni suurimmaksi osaksi pieleen. Kaatokolot olivat oikeaoppiset, kaatosahaus suora, pitopuu kiinni molemmista reunoista, pitopuun paksuus oikea, myötätuuli, puu ei ”istunut”laipan päälle kertaakaan. Mikään ei kuitenkaan toiminut. Lopulta jouduin sahaamaan pitopuut poikki ja vetämään puut kannoltaan, minkä minnekin suuntaan. Mistähän moinen oikein johtui.