Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Ei siitä sektorinsuojan käytöstä oikeasti ole suurta haittaa. Viime kesästä lähtien on ollut itselläkin se paikoillaan. Ja onhan se todellakin turvallisempaa. Mukava vaan Jätkän kanssa väitellä asioista, kun näyttää olevan niin kaikkitietävä. Ja vielä tosikko, ei ymmärrä leikkiä. Istushommat ovat meneillään. Mitähän mieltä Jätkä mahtaa olla pottiputken käytön tehokkuudesta. Yhdellä, vai kahdella kädellä?
Tsot tsot. Taas Jätkältä virhearvio. Ei kuulosuojaimien käyttämättömyydellä säästä mitään. Työnantaja kustantaa paristot. Ottaisin toki nekin rahana, mutta työnantaja ei suostu siihen. Näinköhän joutuu vielä leipäjonoon tuon sektorinsuojan vuoksi?
Kiitos Jätkälle asiallisesta vastauksesta aiempaan kommenttiini. Tarkennan vielä, kun epäilit minun saaneen potkut työnjohtohommista. Olet osittain oikeassa, syy siihen on, että firma lakkautettiin. Olisin kyllä saanut töitä muualta, mutta se olisi vaatinut muuttoa. Vaimolla oli niin hyvä työmaa, että laskin ,että hävitään jos lähdetään kotikonnuilta. Päätin siis ryhtyä metsuriksi, enkä hävinnyt palkassa mitään. Titteli tosin meni, mutta elämänlaatu parani, enkä ole tarkka noista arvonimistä. Muuten, onko sittenkään varmaa, että Jätkä tietää, voi myös olla, että Jätkä luulee tietävänsä. Sen arvioi muut, oma arvio on kyseenalainen. Sikiövaiheeni arviointi ainakin meni pieleen. Keskusteltiin siitä aikoinaan edesmenneen äitimuorin kanssa, eikä ainakaan hän tuolloin kertonut , että siinä olisi ollut ongelmia. Tosin en ollut tuonut mukanani tähän maailmaan tuota arvostamaasi sektorinsuojaa. Kysyt, miten sektorinsuojan käyttö on vaikuttanut ansioihini. Kävin aikoinaan etelänmatkoilla Kanarialla, kun en käyttänyt sektorinsuojaa. Kun aloin käyttämään ,tulotaso aleni, ja täytyy tyytyä nyt manner-Espanjaan.
Jätkä taitaa luulla olevansa jokin raivaus- ja moottorisahojen käytön erikoisammattimies. Voi tietysti ollakin, mutta se ei velvoita epäilemään muiden ammattitaitoa. Itsellä kokemusta metsäalan eri töistä noin 40 vuotta, , välillä metsäalan kouluja 4 vuotta , myös pomohommiin.Olen ollut ”muutaman” vuoden valvomassakin noita töitä. Uskon, että kokemus ja osaaminen alkaa olla riittävällä tasolla. Ammattimies kaataa paksummankin puun nurin ilman mitään sektorinsuojalla tönimistä, eikä sahat kimpoile holtittomasti oikealle, eikä vasemmalle, eikä sahailla kiviin, koska niitä osataan varoa. Varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa ammattimiehelle taimen ymäristön puhdistus olisi huomattavasti helpompaa ilman suojaa, kaikki onnistuu samalta puolelta, koska ”hamarapuolellakin”voi sahata. Mutta kuten majure sanoo, nykyisin ilman suojaa sahaaminen on kielletty, ja sääntöjä täytyy tietysti noudattaa. Ainoastaan turvallisuussyistä ymmärrän asian ja olen ruuvannut jälleen sektorinsuojan takaisin paikoilleen.
Jätkä:”Sen lisäksi sahaustekniikassa sektorisuojasta on vain hyötyä pyrittäessä hyvään lopputulokseen.” Mikähän tuo hyöty mahtaa olla? Itse sahailin vuosia ilman sektorinsuojaa . Isomman puun katkaisu paljon helpompaa, koska leikkausalue suurempi. Samoin tiheässä varhaisperkauksessa helpompi niittää. Ei yhtään vaaratilannetta. Kyllähän terät halkeilevat, mutta yhtään ei ole työurani aikan halennut kerralla palasiksi. Kun katsoo joka viilauksessa ,onko terä kunnossa ja kilauttaa vaikka viilalla varmuudeksi siihen( ehyt terä ”soi”, halennut ei),voi olla turvallisin mielin. Nyt kaikki isommat firmat pakottavat käyttämään sitä, tai tulee lähtö palstalta.
husku 550xp pohti 460 ja 490 Stilin eroja. Oma mielipide on, että niiden tehoeroa ei käytännössä juuri huomaa muussa, kuin paksua puuta sahattaessa. Painon kyllä tuntee. Molemmista on kokemusta. Itse olen siirtynyt 460 malliin, sillä pärjää mainiosti, kun pitää vaan terän kunnossa. Ostin tänä keväänä uusilla valjailla olevan. Valjaat ovat hyvät, mutta vaativat alussa jonkin verran passailua, että sattuvat kohdilleen. Aiemmatkin valjaat olivat toimivat ja sahoja näkyy olevan myynnissä vielä niilläkin, saa vähän halvemmalla.
Minä sahailen Stihlin 460 mallilla. 490 on lähes sama saha ,on vaan hiukan tehokkaampi. Hyviä ovat molemmat. Voi olla, että Stihl syö hiukan enemmän bensaa, mutta ero ei ole merkittävä. Tuo pätee, mitä Metsuri motokuski kirjoittaa, Stihl ei ärähdä niin herkkään täysille kierroksille kuin husqvarna. Kysymys on kuitenkin vain sahaustekniikasta. Urakkalaisella harvoin saha käy tyhjäkäynnillä ja puuhastelijat joutavat odottamaan sahan kiihtymistä.
Pitkät kannot vesovat vähemmän kuin läheltä maanpintaa leikatut. En usko, että vuodenajalla on suurtakaan merkitystä noiden pitkien kantojen vesomiseen. Metsuri motokuski kirjoittaa, että MH:n kantojen max. on 15cm. Metsähallituksella on muitakin outoja sääntöjä metsänhoitotöissä. Itse olen raivaillut muille suurille toimijoille, eikä ole valitelleet kannon pituudesta. Suurin haitta on, että itsensä on vaikea liikkua, jos kannot alkavat yltää jalkoväliin. Eläimille ne tuskin ovat esteenä.
Tolopaisen ehdotus Ay-jäsenmaksujen poistosta käy hyvin. Sillä saadaan lisää verotuloja noin 200 miljoonaa lisää. Ehtona on tietysti, että poistetaan yhdenvertaisuuden nimissä kaikki muutkin veroedut. Uusi Suomi-lehdessä 20.10. 2017 on artikkeli jossa kerrotaan , että ay-jäsenmaksuista kertyisi tuo edellä mainittu 200 miljoonaa. Kaikista muista Suomen veroeduista kertyisi 27 miljardia siis 27000 miljoonaa. Tieto on tosin vanha, mutta suuruusluokat oikeita. Tolopaiselle vielä tiedoksi, että jokainen voi aina neuvotella itselleen isommat korotukset kuin työehtosopimuksissa sovitaan. Vain taivas on kattona. Liitot sopivat vain vähimmäiskorotuksista. Itsekin olen neuvotellut omat palkkani aina isommiksi, kuin TES-palkat.
Kyllähän näitä ruotsalaisiakin sahoja oli ennen myös tuolla etusormella kaasuteltavia malleja. Ei taida nykyisin olla. Jätkä on oikeassa tuon kaasukahvan surkeudesta. Luulisi nykytekniikalla pystyttävän rakentamaan kahvasta vesitiivis. Kaasuvaijeriin voisi rakentaa sähkövastuksen jäätymisen estämiseksi, samalla periaatteella, kuin kahvalämmitys.