Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Gla:”Eli homma voidaan varmaan tiivistää niin, että muokkaus on ns. varma tapa onnistua, mutta muokkaamatta jättämispäätöksen tekijän on syytä tuntea hyvin paikalliset olosuhteet ja arvioida onnistumisen todennäköisyys + muut seuraukset sen perusteella. Mitään yleistettävää vastausta muokkaamattomaan istuttamisesta ei ole.” Juuri näin. Jos on suinkin mahdollista ,aina kannattaa suorittaa maanmokkaus. Muokkaamattomuus jättää liian monta epävarmuustekijää, istutus voi onnistua, tai sitten ei. Jos tuolle Berzan työkohteelle on kuitenkin koneen kuljetus ylivoimaisen vaikeaa, suosittelen tekemään laikut perinteisellä menetelmällä. Olen itse aikoinaan istuttanut muutaman pienen kuvion siten, että tein isolla kuokalla ensin reilun kokoiset laikut, istutin sitten putkella taimet noihin laikkuihin. Onhan se tietysti työlästä, mutta nyt kymmenen vuotta myöhemmin työn vaikeus on unohtunut, ja kuvioilla kasvaa komea ,hoidettu kuusentaimikko.
Jatka vaan Ukkopekka hankintahakkuun parissa. Kirjoituksessasi paistaa turha vaatimattomuus. Jos olet tehnyt ja ajanut mönkijällä viikossa tuon ilmoittamasi määrän, pidän tulosta hyvänä, jos olet ollut ensimmäisellä savotalla. Alottelijalle ei määrä ole tärkeintä, vaan työn laatu ja oikeiden työtapojen opettelu. Työtulos kasvaa kokemuksen myötä huomaamatta. Kerrot kaiken varalta mittailleesi pituuksia ja tukkien paksuuksia. Niin teen minäkin, vaikka pidän itseäni ammattimiehenä reilun 40 vuoden kokemuksen jälkeen. En ole enää vuosiin tehnyt hakkuita palkkatyössä, mutta hankintaa olen tehnyt ja aion tehdä tulevaisuudessakin. Hankintahakkuu on vähän urakkatyön ja puuhastelun väliltä, kannattaa jättää ne huippusuoritukset tekemättä. Ja jos lihakset menevät kipeiksi, se on vaan hyvä merkki, tietää, että palstalla käydessä on tullut tehtyä töitäkin.
Mikä tuossa aloituskuvassa on vikana? Avohakkuu on tehty ja maapohja valmisteltu uudistamista varten. Kuten Kurki toteaa:” Näyttää olevan ykkösluokan metsäpohjaa, jossa tulee monimuotoisuuskin kukoistamaan.”Kun alue on istutettu ja odotellaan kymmenenkin vuotta, voi aloittaja lähettää uuden kuvan. Tilanne on silloin täysin toinen. Paikalla on joko hyvin hoidettu useampi metrinen taimikko, jossa metsäammattilaisen silmä lepää, tai hoitamaton ryteikkö, joka on luonnonsuojelijoillen mieleinen. Molemmissa tapauksissa kivisyys on peittynyt sammaleilla ja alueella viihtyy monipuolinen elläinlajisto.
Ensimmäinen raivaussaha oli husqvarna 244r, sen jälkeen jokin pitkäputkinen stihl. Seuraavaksi oli jonseredejä,51 ja 52, niitä oli useita. Stihliin siirryin uudelleen joskus 15 vuotta sitten. On ollut 450 ja 480 malleja useita, vieläkin löytyy muutama käyntikuntoinen. Nyt sahailen 460 mallin stihlillä,kolmas on menossa. Sahoissa on tietysti ollut eroja, mutta kaikilla niillä on pystynyt töitä tekemään. Jonseredit olivat kiihtyvyydeltään parhaita, mutta niissä oli remonttia enemmän kuin stihleissä. Uskon, että laatusahoja verrattaessa merkeillä ei ole suuria eroja, eroja löytyy enemmänkin käyttäjissä. Toinen tykkää tyttärestä, toinen äidistä, joku voi tykätä jopa naapurin peräkammaripojasta.
Kyllä Metsurimotokuski on oikeassa. Metsähallitus hakkaa todellakin metsiään keskenkasvuisena. Onhan niillä laskentakäyrät, että kun keskenkasvuisesta metsästä saadut tulot sijoitetaan parempaan tuottoon on lopputulos kannattavaa. Tuntuu vaan ihmeelliseltä, kun Metsähallituksen palsta on hakattu aukoksi siinä vaiheessa, kun rungoista saa kaksi tukkia. Vieressä seisoo samalla kasvupohjalla oleva toisen yhtiön kuuvio vasta harvennettuna pystyssä, vaikka puusto on huomattavasti isompaa.
Jos tuo kurkku on muovia, siihen ruuvattava alkuperäinen pultti on harvempikierteinen, kuin metalliosiin ruuvattava pultti. JHH kertoo, että reijät ovat väljät, kierteet eivät ole siis vielä rikki. Täytöllä selviää. Mutta jos kierteet ovat jo niin huonossa kunnossa, että ruuvit pyörivät läpi, tuo puuruuvi on parempi. Kannattaa laittaa tasakantainen ruuvi, josta on katkaistu kärkeä vähintään kärjen kapenemisen verran. Laittaisin jälkimmäisessäkin tilanteessa reikien täytöksi kunnon massaa.
Laittaisin noihin reikiin jotain bensaa ja öljyä kestävää tiivistemassaa. Sopivalla tikulla sitä saa sinne työnnettyä. antaa sen sinne ”jäsähtää”. Jos tulee liian tiukka, tai kova, että ruuvi ei lähde kiertymään, hyvin pienellä poralla voi vähän avata tuota täytettyä reikää. Eikä kannata vetää ruuveja ”uhkatiukalle”, kohtuus riittää.
Meillä on pienen metsätilan keskellä kuivanmaan kesämökki. Olen vuosien aikaan istutellut luonnonpuiden lisäksi pihapiiriin melkoisen puukirjon. Kasvupaikka on melko rehevää. Alueelta löytyy seuraavat puulajit: Rauduskoivu, hieskoivu, kuusi, mänty,leppä.haapa,tuomi,pihlaja,paju,paatsama,kataja,nämä luonnonstaan. Istuttanut olen: Tervaleppä,tammi,metsälehmus,saarni,vaahtera,jalava,terijoensalava,hopeapaju,omenapuu,syreeni,tuija,lehtikuusi,valkokuusi,hopeakuusi,pihtakuusi,marjakuusi,sembramänty,makedonianmänty. Osa istutetuista puista on kasvanut jo isoiksi, osa on istutettu vasta viime kesänä. Olen laittanut puut todella harvaan, että kaikille riittää kasvutilaa, koristepuut pihan puolelle. Joitain lajeja voi vielä lisätä, mutta alue alkaa olla täynnä.
Hyvä, että asia hoitui noin vaivattomasti. Turvallisia raivuita.