Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Gla:”Miten saa luontaisesti lepikon syntymään koko alalle kauttaaltaan ilman isompia reikiä? ”. Luulen, että niille kymmenille, tai sadoille hehtaareille, mitä olen kuusentaimikkojen päältä vuosien aikan leppää raivannut, ne kaikki ovat syntyneet luonnostaan. Eihän leppää tietysti kasva missä tahansa, mutta aika monella rehevällä alueella kuitenkin.
2
Vaakamittan kertoimet ovat juuri niin, kuin Puuki kirjoittaa. Olen samaa mieltä myös siitä, että kaikki mittaustavat tuottavat yleensä melko saman tuloksen, jos mittaus on suoritettu oikein. Vanhaa , vielä jonkinverran käytössä olevaa tienvarressa tapahtuvaa kuitupuun mittausta pidän epävarmimpana oikean lopputuloksen suhteen. Periaatteessahan mittaustulos on kuitenkin viimeistään silloin oikein, kun molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet, mittaustavasta riippumatta.
Jos Jussi ei aio ryhtyä urakkamieheksi, kyllä tuo Echo riittää kertomaasi käyttöön. Itselläni on isompien sahojen lisäksi Husqvarna 339, joka kuuluu samaan kokoluokkaan kuin Stihl 201, on vaan tehoja vähemmän. Tuolla Huskillakin on pärjännyt polttopuun teossa mukavasti.
Hankintahakkuu on todellakin kannattamatonta, jos tuijottaa pelkästään senhetkistä taloudellista hyötyä. Hankinnalla saa kuitenkin metsänsä juuri siihen kuntoon, kuin itse haluaa. Kuormavaaka on täysin luotettava mittausmenetelmä. Tolopainen ei taida tietää, että joka kuukaudelle on puulle oma painonsa ja kuukausia tienvarressa olleet puut mitataan eri painoilla, kuin vasta hakatut puut. Talvella hakkasivat tutulta muutaman sadan motin savotan hankinnalla motolla. Vaakamitta antoi 7% enemmän , kuin motomitta.
Pitkällä tähtäimellä kannattamatonta toimintaa. Tuottavinta on , kun istuttaa max 1600 tainta hehtaarille. Vähempikin riittää, koska täytteeksi tulee aina luontaista puuta, joka on ensiharvennusvaiheessa yhtä arvokasta. Hoitotyöt ajallaan, että ei tule kasvutappiota ja puuston kiertoaika lyhenee. Jos kuitenkin harrastaa tuollaista energiapuun kasvatusta, kannattaisi jättää edes nuo sippipuut lannoitteeksi metsään. Olen itse joskus pohtinut, kannattaisiko kasvattaa pelkkää leppää energiaksi. Uudistuminen tapahtuu luontaisesti, tekisi kerran hoitoharvennuksen , kavattelisi parikymmentä vuotta ja puut pinoon. Olisi ainakin nopea uudistamisrytmi.
Halvat viilat eivät kestä kuin muutaman kerran teroittaa. Ostin itsekin viime syksynä halpakaupasta(jääköön nimi mainitsematta) muutaman viilan. Hinta euron kappale. Toimi uutena moitteettomasti, kymmenen kertaa viilattuna olivat jo tosi liukkaita. Hyvää ei saa edelleenkään halvalla. Terissäkin on tietysti myös eroja. Olen ostanut aina kerralla paketillisen. Samasta paketista voi löytyä kovuudeltaan erilaisia teriä.
Vielä tuosta Metsälehden testaamasta vakasta. Yhdellä kädellä putkea käyttävälle tuo liian eteen kaartuva vakka ei ole ongelma. Tilanne muuttuu, kun joutuu käyttämään molempia käsiä. Suurissa istutusmäärissä ja tiukassa maassa kahden käden käyttö on ranteille terveellisempää, eikä työtahti juurikaan hidastu. Istutus on sitä kevyempää, mitä lähempänä vartaloa putki painetaan maahan. Tuossa testivakassa etenkin vasen käsi joutuu turhan pitkälle eteenpäin. Itse korjaisin vakan muotoa siten, että jättäisin tuon reunojen sisääntaivutuksen pois, leventäisin hiukan taimitilaa, lyhentäisin vakkaa vasemmalta ja jatkaisin sitä pitemmälle selän taakse. Pohja voisi olla vielä selän takaa vasemmalle aleneva, jolloin taimet valuisivat itsestään selän takaa käden ulottuville, taimien vähetessä vakassa.
Vähän takapuolella vakka kannattaakin pitää. Jää reilumpi tila putken käyttöön edessä.
Tuo metsälehden testaama vakka on se, mistä kirjoitin aikaisemmassa kommentissani. Testissä kehutaan vakan tilavuutta. Ei ole juurikaan tilavampi, kuin normivakka, johon saa oikein pakkaamalla riittävästi painoa ja taimia. Tuo reunojen sisään kääntäminen on haitta, eikä hyöty. Ammattilaisilla on sellainen työtahti, että taimi on löydyttävä vakasta käteen etsimättä. Nuo sisälle käännetyt reunat repivät rystyset verille. Jos käyttää putkea kahdella kädellä, jotuu istuttamaa suorin käsin vakan yli, kyllä siinä kädet väsyvät. En silti sano, että vakka on täysi susi. Se sopii hyvästi kiireettömälle harrastajalle, joka ei ole ylipainoinen ja jolle istutusmäärällä ei ole suurta merkitystä.
Metsuri motokuski:” Kun haen taimia niin mätän vakan täyteen ja otan yhden laatikon vielä vakan päälle. Näin vien yhden laatikon lähemmäksi istutusaluetta.” Ammattimiehen toimintaa, turhasta kävelystä ei makseta.