Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Taas Tolopaiselta loppuun asti harkittu, perusteellisesti analysoitu kommentti.
Metsänmies 9.3.2020, 08:30Tällä kertaa on oltava Puukin kanssa pitkälle samaa mieltä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että palkat voisivat myös joustaa matalasuhdanteen aikana. Kysymys on kuitenkin luottamuksesta. Jos palkoissa annetaan huonoina vuosina periksi, nousevatko ne ”lihavina”vuosina. On myös totta, että joillakin aloilla palkat ovat vaatimustasoon verrattuna tarpeettoman korkeita. Prosenttikorotukset kasvattavat vielä palkkaeroja. Ay-liikkeen olisikin ryhdyttävä ajamaan enemmän matalapalkkaisten etua ja hyväpalkkaisten tyydyttävä edes joksikin aikaa olemassa olevaan.
Metsänmies 9.3.2020, 07:45Kurki:”Onneksi Suomessa tehtiin Sipilän kikyä viime huippusuhdanteen 2016–2018 aikana eikä metsäteolliuutta ay-liike päässyt tuhoamaan tällä kertaa ulosmittaamalla voitot, vaan voitot jäivät nyt Suomen historiassa ensimmäistä kertaa noususuhdanteessa yrityksille.”Ei ay-liike ole mitään tuhonnut . On normaalia, että noususuhdanteiden aikana myös työntekijöiden palkkoihin tulee korjauksia. Onkohan suomalainen ay-liike syyllinen myös Metsälehdestä 9.9.2019 julkaistuun uutiseen:”Sellutehtaat kautta maailman painiskelivat heikon kysynnän ja korkeiden varastojen kanssa. Havusellun hinta on laskenut viime vuoden syksystä kuluneeseen kesään mennessä 26 prosenttia ja lehtisellun 18 prosenttia.”
Samassa jutussa kerrotaan:”Tukkipuun globaali hintaindeksi laski tämän vuoden toisella neljänneksellä ja kyseessä oli jo viides peräkkäinen laskukvartaali, metsäteollisuustuotteiden markkinoita seuraava Wood Resources International raportoi.
Hinnat laskivat kaikilla mantereilla, eniten kuitenkin Euroopassa, jossa painuttiin alhaisimmalle tasolle yhdeksään vuoteen.
Itävallassa ja Saksassa tukin hinnat ovat laskeneet lähes 20 prosenttia kahden viime vuoden aikana, mikä on vahvistanut näiden maiden sahateollisuuden kilpailukykyä.”… Kurki ja Tolopainen laittavat mielellään kaikki teollisuuden kannattavuusongelmat ja alhaisen puun hinnan pelkästään ay-liikkeen ja työntekijöille maksettujen palkkojen syyksi. Tuossa uutisessa kerrotaan Saksan sahateollisuuden kilpailukyvyn parantuneen tukin hinnan laskemisella, ei palkkoja polkemalla. Onhan se tietysti tottakin, jos työntekijät tekisivät työt talkoilla ja metsänomistaja toimittaisi puunsa tehtaalle ilmaiseksi, metsäteollisuuden kannattavuus voisi muuttua hieman kannattavammaksi.
Metsänmies 8.3.2020, 07:15Pitkälti samoilla ajatuksilla Pihkatapin kanssa. Jos on jatkuvan kasvatuksen harvennus, suurintahan sieltä otetaan, kuitenkin laatu huomioiden. Tuo tukin ja parrun pieni osuus voi johtua soilla usein ilmenevästä tyvilenkoudesta. Jos tyvestä pudottaa lumpin, ei saa enää tukkia ollenkaan, joten kannatta tehdä kuiduksi suoraan. Parrua ei noin vähäisen saannon vuoksi kannattaisi erottaa lainkaan, on vain moto- ja ajomiehelle riesa erotella niita. Parrunosuuden voisi suunnilleen arvioida ja kompensoida se kuitupuun hintaan, tosin tuollaisella parrumäärällä ei ole juuri merkitystä suuntaan tai toiseen.
Metsänmies 7.3.2020, 20:00Sopisiko Virkamiehelle sellainen ehdotus, että me kaikki itä- ja pohjoissuomalaiset muutettaisiin Uudenmaan alueelle. Lahjoitetaan nämä erämaat vaikka Venäjälle? Vai kuinka tehdään?
Metsänmies 7.3.2020, 19:37Mtv:n uutisekstrassa haastateltiin EK:n johtajaa Jyri Häkämiestä. Myönsi Suomen kilpailukyvyn säilyneen palkankorotuksista huolimatta. Ei parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Valitteli lakon aiheuttamista menoista teollisuudelle, ja menetetyistä verotuloista. Olisikohan ollut mahdollisuuksia sopia noista saaduista palkankorotuksista ilman työtaistelutoimia.
Metsänmies 6.3.2020, 12:08Olin aikoinaan kaatamassa Kuopiossa kaupungin maalta erään rivitalon ympäriltä suuria puita, kun asukkaat olivat valittaneet niiden varjostavan tuon rivarin tonttia liikaa. Kaupunki siis antoi luvan puiden kaadolle. Oli kevättalvi ja tontin rajapyykit vähän hakusessa lumen alla. Taloyhtiön puheenjohtaja, hyvin tärkeän tuntuinen persoona riensi paikalle tarkastamaan tilannetta. Päätyasunnon oven kohdalla oli yksi , max. 8 metriä pitkä leveäoksainen yksinäinen mänty, joka varjosti tuossa asunnossa olevan rouvan näkymää melkoisesti. Rouva halusi, että kaataisin senkin, vaikka sitä ei oltu merkitty poistettavaksi. Soitin toimeksiantajalle, siis kaupungin virkamiehelle, joka ilmoitti, että kaada vaan puu pois. Tuossa vaiheessa paikalla hyörinyt taloyhtiön mies innostui, että jospa puu onkin taloyhtiön tontilla, eikä kaupungin puolella. Ilmoitin siinä vaiheessa, että kaatelen ensin varmat puut, ja tutkikoot rajat sillä aikaa. Paikalle alkoi kertyä useampia asiantuntujoita rivitalon ovista. Kun muut puut oli tehty, palasin tuon ”ongelmapuun” kohdalle. Osa väestä oli sitä mieltä, että puu kaadetaan, olipa millä puolella hyvänsä. Joku ehdotti alaoksien karsintaa, että varjostuma pienenisi. Puheenjohtajan mielestä puu oli taloyhtiön, eikä saa kaataa ilman taloyhtiön päätöstä. Rajallahan se todellisuudessa olikin, latva vielä vähän kallellaan taloon päin. Omasta mielestäni puu olisi kuulunut kaataa, mutta en sanonut siitä mielipidettäni. Oli perjantai ilta ja teki jo mieli vapaan viettoon. Tein siis ratkaisun yksin. Sanoin, että pohtikaahan tuota asiaa muutama vuosi ja palataan sitten asiaan, jos on tarvis. Keräsin työkalut ja lähdin kotiin. Ennen lähtöä kävin tuon rouvan luona sanomassa, että kaatelee oikein voimakasta suolavettä tun männyn juurille, aina kun toisten silmä välttää, varjostuma voi hävitä sillä konstilla. Tapauksesta on aikaa pari kymmentä vuotta. Kun ajelen milloin siellä suunnalla on tapana katsoa tuon talon suuntaan kun se näkyy 5-tielle. Puu näkyy kasvaneen jo melkoisesti.
Metsänmies 6.3.2020, 11:20Toinen ”Samperin ” vetureista on tuotu -60 luvulla pois kairasta. Se on nykyisin entisöitynä Rovaniemen metsämuseossa. Toinen odottelee katoksessa, sekin entisöitynä ,uusien savotoiden alkua Nuortin erämaassa. Olihan noiden vetureiden kokeilu rohkea yritys ,elettiihän vasta 1900-luvun toista vuosikymmentä. Vaikka tuosta savotasta myöhemmin viisasteltiin ja pidettiin yltiöpäisenä haihatteluna, aikojen ja kokemusen myötä koneet olisivat muuttuneet jo silloin jossain vaiheessa kannattaviksi. Veturien käyttö lopetettiin kuitenkin jo parin vuoden jälkeen.
Metsänmies 6.3.2020, 07:17Pannuhuoneen kattilassa olen polttanut kaikkia puulajeja, mitä on eteen sattunut. Vaahtera .tuomi ja pihlaja ovat hitaammin kuivuvia. Jos halkoo, tai kuorii ja kuivattaa pari vuotta, ovat kelvollisia lämmityspuita.
Metsänmies 6.3.2020, 06:43Otin tuossa Nokisavotta-kommentissa Jätkän silloin tällöin käyttämän tekstityylin. Siirsin tekstin Wikipediasta, harakanvarpaat tulivat kaupanpäälle.