Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset

<h1 id=”firstHeading” class=”firstHeading” lang=”fi”>Tuntsan metsäpal0</h1>
<div id=”bodyContent” class=”mw-body-content multicol-large”>
<div id=”mw-content-text” class=”mw-content-ltr” dir=”ltr” lang=”fi”>
<div class=”mw-parser-output”>

<b>Tuntsan metsäpalo</b> oli Suomen lähihistorian suurin metsäpalo. Se riehui kesäkuun 1960 lopulta alkaen Tuntsan erämaassa Sallan kunnan pohjoisosissa sekä vielä laajempana Neuvostoliiton puolella. Palo syttyi luultavasti salamaniskusta, ja sen leviämistä helpotti helteinen kesä. Paloalueita oli Suomen puolella kaksi: Papuoivan–Puitsin–Peuratunturin alueella ja toinen Kuskoivan–Nuolusoivan alueella.<sup id=”cite_ref-1″ class=”reference”></sup>

Paloa oli sammuttamassa Suomessa lähes 500 miestä. Suomen puolella palo tuhosi noin 20 000 hehtaaria, kunNeuvostoliiton puolella paloalue oli noin 100 000 hehtaarin laajuinen. Suomen puolella palaneesta alueesta noin puolet oli varsinaista metsämaata ja loput olivat vähämetsäisiä kitu- ja joutomaita sekä tunturipaljakoita.

Palon aiheuttamat metsätaloudelliset vahingot jäivät lopulta pieniksi, mutta palo vaikeutti seudun porotaloutta tuhottuaan parhaita porojen talvilaitumia.

Palon jälkeen järjestettiin suuri <i>Tuntsan nokisavotta</i> alueelle jääneen puutavaran korjaamiseksi. Savotta oli Euroopansuurin ja se työllisti enimmillään 1 000 henkilöä ja satoja traktoreita. Vuoteen 1967 jatkuneessa savotassa paloalueelta korjattiin yhteensä noin 300 000 kuutiometriä puuta. Puun korjaamisessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kourakonetta, ja myös moottorisahat otettiin savotassa yleisesti käyttöön.<sup id=”cite_ref-2″ class=”reference”></sup><sup id=”cite_ref-suurkulosta_3-0″ class=”reference”></sup>

Puun korjuun jälkeen Tuntsan paloalueen metsää pyrittiin uudistamaan kylvöillä ja istutuksilla, mutta tämä ei onnistunut kuin osittain ja osa paloalueesta jäi pysyvästi paljakaksi. Alueella ovat vieläkin näkyvissä sekä palon että puunkorjuun jäljet. Siellä on myös tiheä tieverkko, joka rakennettiin alun perin nokisavottaa varten.<sup id=”cite_ref-4″ class=”reference”></sup>

</div>
</div>
</div>

Tuntuuhan tuo hinta melko suolaiselta, jos on helppo kohde, eikä ole ollut, kuin pelkkä kaato. Sillä ei ole merkitystä, tekikö tuon työn kotimatkalla vai asiakseen käynnillä, saman ajan se vie. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ammattimies kaataa puut sinne, mihin ne on tarkoitettu, siitä kannattaa maksaa jo hieman ylihintaa.

Myös moottorisahan ketju voi tehdä rumaa jälkeä katketessaan, Velipojalla katkesi aikoinaan ketju ja sivalsi vasemman polven ympärille. Jäljet näkyvät vielä lähes 50 vuoden jälkeen. Tuohon aikaan ei kaikki vielä käyttäneet turvahousuja, liekö niitä ollutkaan. Olen nähnyt myös raivaussahan terästä irronneen palan tekemän vamman. Olipa lähtönopeus mikä tahansa, pala oli lentänyt liian lähellä olleen työkaverin nilkkaan. Luuhun asti oli uponnut.

Puuki:”Jos oikein nuukaksi herkiää niin jää-ja pakastekaapin käyttöäkin kannattaa miettiä.  Availeeko  kaappeja halvan sähkön aikaan vai edullisemman.  (palaako jääkaapin valo kun ovi pannaan kiinni ; kannattaa tarkistaa jotenkin myös se) , ulko-oven avausta kannattaa myös rationalisoida ;  miten kauan ovi on auki ja meneekö yksi vain useampi henk. kerralla yhdellä avauksella ovesta,   jne. säästökeinoja löytyy …” Yksi tärkeä ja merkittävä lämmönsäästökeino on kissan hännän lyhentäminen. Ainakin meidän kissalla on tapana, kun se itse on päässyt ulos ,häntä viipyilee vielä kohtuuttoman pitkään oven välissä. Siinä menee pakkaspäivänä melkoinen määrä kalliilla puulla kehitettyä lämpöä hukkaan. Siitä en ole varma, onko tuo typistys nykyisin laillista. Tuo toimenpide kannatta kuitenkin tehdä, laillista, tai ei. Syntyy säästöä hiilinieluihin, ja päästötkin vähenevät.

Joo. Kypärä päässä ammattimetsurit nykyisin työskentelevät kaikilla raivaustyömailla. Ja mikäs on työskennellessä. Kypärä on kevyt, siinä on kaikki turvallisuusjutut samassa paketissa, suojaa sateelta, tuuletus toimii. Ei mitään haittatekijöitä. Kaikki vastuulliset työnantajat vaativat sitä käyttämään ja mitä sitä inttämään vastaan. Puuhastelijat tekevät niin kuin itse haluavat, sekin on sallittua. Pään suojaksi voi virittää vaikka vaimon vanhat alushousut, jon ne tuntuvat mukavemmilta kuin kypärä, etenkin varhaisperkauksille.