Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Timppa:”Metsälehdestä löytyi video, jossa uudistuksista selvisi, ettei tuo Perkon juttu moninkertaisista uudistuksista pidä paikkaansa.
Stalin toki aiheutti uudistushakkuut, jotka jutun mukaan alkoivat 1947. Minun mielestäni oli kuitenkin hyvä, että nuo silloin kitukasvuiset alueet uudistettiin.
Nythän siellä on tehty näiden uudistettujen alueiden uudistushakkuita jo kauan. Sikäli kuin ymmärsin puuta kertyy 200 m3/ha, mistä 30 % on tukkia. Siis sama määrä kuin silloin ensimmäisessä uudistusvaiheessa oli puuta. Epäilemättä seuraavalla kertaa päästään parempaan tulokseen, koska käytettävissä on parempilaatuista siementä ja raivaussahat ovat käytössä.
Arvokasta tavaraa se kuitupuukin on. Viedäänhän siitä tehtyjä jalosteita vuosittain 10 miljardilla eurolla. Siis viisinkertainen arvo sahateollisuuden tuotteisiin verrattuna.”….. Nuo Osaran auket hakattiin vajaatuottoisille alueille sotien jälkeen. Hakkuut kestivät vuosia. Niillä maksttiin sotakorvauksia, mutta samalla hakkuilla oli myös suuri työllistävä vaikutus pohjois-Suomen alueelle. Hakatuilta alueilta lähti puuta keskimääräisesti alle 100(jossain tilastossa oli arvio , noin 79 m3/ha) kuutiometriä hehtaarilta. Uudistaminen tuotti jossainmäärin ongelmia, johtuen liian suurista kuvioista. Joitakin alueita jouduttiin uudistamaan useaan otteeseen .Ensimmäisissä harvennuksissa saatiin parhailta alueilta hakattua lähes sama määrä puuta, mitä niissä kasvoi ennen uudistusta. Nyt alueita on jo päästy jälleen avohakkaamaan. Puuta on tuon avohakkuun jälkeen kertynyt kasvatushakkuut mukaan lukien reilut 200m3/ha.
Tolopainen unohti mainita, että tuo 5000 taimen istutus päivässä tapahtui vielä kuokalla avojuuritaimia muokkaamattomaan maahan. Tolopaisen nuoruudessahan ei vielä oltu kehitelty pottiptkia, eikä -taimia.
A.jalkanen:”Mikä on ketjusieppo? Onko se sarjakaljoittelijan alalaji?” Aika läheltä liippaa. Viskisieponhan me kaikki tunnemme. On laji, joka sieppaa viskiä ahkeraan tahtiin, laulaa erikummallisella äänellä ja on enimmäkseen lisääntymiskyvytön. Esintyy yleensä pienissä parvissa, mutta viihtyy myös yksikseen. Tuo ketjusieppo on todellakin viskisiepon alalaji. Sieppaa siis viskiä ketjussa, viskin putteessa muutkin aineet käyvät. On täysin riippuvainen ravinnon jatkuvasta riittävyydestä. Ketjusieppo on yleensä lyhytikäisempi, kuin viskisieppo, mutta tukimuksissa on siihenkin löydetty muutamia poikkeuksia. Ketjusieppo on jonkinverran uhanalainen laji se huonosta lisääntymikyvystä ja lyhytikäisyydestä johtuen……Todellisuudessa ketjusieppo on moottorisahan purukopan ja rungon välissä , laipan alapuolella oleva osa, jonka tarkoitusksena on ”siepata” katkennut, tai laipalta pudonnut ketju, ettei se pääse lyömään kaasukahvassa olevaan käteen, tai jaloille.
On saivartelua, millaisessa metsätyössä on ”päähän kohdistuvan iskun vaara”. Mielestäni se on kaikissa raivaussahalla tehdyssä työssä. Kypärää kaikkine lisävarusteineen kannattaa pitää työmaalla kaikissa olosuhteissa. Miksi turvallisuudella täytyy leikkiä, etenkin, kun kypärän pitämisestä ei ole mitään haittaa. Turvahousut raivaustöissä ovat turhat. Eivät nuo nykyiset turvahousut tosin paina yhtään enemmän, kuin raivaushousut. Kaikista turvavälineistä huolimatta tärkein turvallisuuden tekijä on tietoisuus työn vaaratilanteista, niiden ennalta huomioiminen, riskitilanteiden välttäminen, työn oikea suunnittelu, virheistä oppiminen jne. Mikään laki ei todellakaan pakota käyttämään turvavarusteita, vaikka laki pakottaakin ne hankkimaan työntekijöille. Työnantajalla tosin on oikeus vaatia niiden käyttöä, kun on ne hommannut ja vastuullinen työnantaja vaatiikin. Jos lakitupaan mennään tapaturman satuttua, on työntekijä heikoilla tilanteessa, jossa turvavarusteet on työntekijälle toimitettu, mutta tämä on jättänyt käyttämättä niitä ja vahinko johtuu tuosta käyttämättömyydestä. Tämä pätee myös varhaisperkauksilla, jos vaikka lyö kypärättömän päänsä kiveen kaatuessaan.
Jätkä:”Sinänsä työn tekijälle on sama, mitä tekee, jos ansio on vähintään riittävä. Minusta taimien kantaminen vaikka hyvälläkin rinkalla pari – kolme laatikkoa kerrallaan, kilometrinkin päähän, pitäisi hinta olla samaa luokkaa kuin istutuksesta maksetaan.”
Samahan se on, vaikka kantaa taimia, jos siitä maksetaan. Mutta kun taimen kannosta ei ole koskaan maksettu sitä, mitä istutukselta saa, eikä se ole toimeksiantajalta edes järkevää. Otetaampa esimerkki todelliselta työmaalta viime kesältä. Istutettiin 10,3 hehtaarin työmaa kuuselle, oli kahdessa kuviossa. Työmatkaa oli ensimmäisen kuvion alkuun noin 600 metriä. Siirtymistä toiselle kuviolle noin 200 metriä. Yhteensä noin 18000 tainta. Istuttajia oli 9. Työnantaja järjesti taimet kuvioille niin, että kantelua ei tullut lainkaan. Laatikoita ei jätetty kuvion laitaan, vaan pikku varastoihin ympäri kuvioita. Siinä olisi kulkenut melkoinen karavaani, jos olisi kanneltu. Kun mentiin töihin, ensimmäiset erät oli jo ajettu, ja alettiin istutella. Taimia tuli lisää pitkin päivää.. Iltapäivällä enne kolmea oli kumpikin kuvio istutettu valmiiksi. Kantamalla ei olisi tullut valmista, eikä kenenkään pe##e kestäisi edes maksaa kantokustannuksia. Normaali toimintaa meillä, kerroin vaan esimerkin.
On todella säälimätöntä ja vanhanaikaista toimintaa, jos joutuu vielä kantamaan taimia istutustyömaalle. Kantaminen on ylivoimaisesti raskainta ja huonoiten tuottavaa työtä, vaikka siitä maksettaisiinkin. Olen ollut istitustöissä reilut 25 kesää, enkä ole kantanut taimia kuin sellaisille alueille, johon ne menevät kerralla. Kaikki suuremmat taimierät on toimitettu kuvioille työnantajan toimesta mönkijällä.
Vielä tuossa ansiosidonnaisen päivärahan hakemuksessa on turhia koukeroita. Kuten jessi kerttoo ,rehellinen ilmoitaa metsätilojensa tulot ja työt liitolle. Sieltä pyydetään lisäselvityksiä . Myös TE-keskus vaatii selvitykset. Lopputulos on kuitenkin, että pävärahaan ei tule mitään muutoksia. Kun viimeksi soittelin noista asioista TE_keskukseen ja vähän arvostelin toimintaa, virkailija vastasi:”Sellaista se on, kun ryhtyy liian rehelliseksi.” MIISULLE ja muille työttömille. Ei ole mitään syytä selitellä työttömyyttään kenellekkään, jos töitä ei ole, tai olosuhteet estävät tekemästä niitä. Kesällä tehdään siitäkin edestä. Itse olen ollut lomautettuna jokainen talvi siitä lähtien, kun metsurityönä tehdyt hakkuut käytännössä loppuivat. Reilut kymmenen talvea olen nostellut päivärahoja liiton kassasta, eikä hävetä yhtään. Töitä tekisin mieluummin, mutta niitä ei ole ollut talviaikoihin. Tolopaisen kiusaksi kerron vielä. Kun kesällä tekee urakalla pitkää päivää ja viikonloputkin, nousee tuo ansiosidonnainen niin korkeaksi, että hävettää. Monessa ammatissa ei saa lähellekkään niin suurta palkkaa, kuin saan päivärahoja. Siihen tietysti vielä metsästä saadut tulot vähennyksineen.
Tolopainen ei taida ymmärtää, että istutusalue voi olla eri kohde, kuin hakkuualue. Noo, mitenkäs maaton sen tietäisi.
Puuki:”Kun ensin lakkautetaan esim. ay-liikkeen saamat verotuet bisneksiinsä (korkeista vuokrista johtuva ylimääräinen asumistuki mukaan lukien), niin sitten voi jättää kemeratkin hakematta. Erona noilla tuilla on suuruusluokka ja tarkoituksenmukaisuus ; kemeratuki on vain pieni mutta tuottaa lisää verotuloja valtiolle. Toinen on paljon suurempi mutta vähentää verotuloja.” Käännetään toisin päin. Kun ensin lakkautetaa yritystuet, maataloustulot ja kemerat, voidaan ansiosidonnaiset päivärahatkin lakkauttaa. Nuo ennen mainitut tuet yhteensä ovat paljon suuremmat kuin ansiosidonnaiset tuet yhteensä. Säästöä tulisi joka suunnasta.
Tuo nyt oli tietysti viisastelua. Todellisuudessa kaikki tuet ovat perusteltuja. Se on sitten eri asia, onko niiden jakotapa tasapuolista missään noista edellä mainituista ryhmistä
Kannattaa jatkaa raivausta, jos vähänkin on intoa. Kun on päässyt urakassaan yli puolenvälin, alkaa helpottamaan. Kokemattomasta voi tuntua alussa ylivoimaiselta tehtävältä, mutta tekemällä se kuitenkin valmistuu. Kun on ollut jo noin pitkään hoitamatta, ja saa vielä taimikon, ei se tuhoudu vielä seuraavinakaan vuosina. Siis aikaa vielä on, mutta ei kannata tahallaan viivytellä. Toinen vaihtoehto on , jos tuo poistettava puu on tarpeeksi järeää ja sitä on riittävästi, teettää sen energiapuuksi. Taimikko voi hiukan kärsiä, mutta ei merkittävästi. Huonoin vaihtoehto on, että jättää alueen hoitamatta.