Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Itselleni ei ole avautunut tuo keskustelu kotitalousvähennyksestä metsätaloudessa. Käsitykseni mukaan se ei ole mahdollista. Mutta jos puuta myydään tontilta(alle 2ha) kotitalousvähennyksen voi saada, koska myyntiä ei katsota metsätalouden-, vaan muuksi tuloksi.
Visakallo:”Pienituloisen kannattaa edelleen teettää remontit pimeänä, koska ei hyödy kotitalousvähennykksestä mitään.” Jos on niin pienituloinen, että ei maksa veroja ollenkaan, ei myöskään hyödy kotitalousvähennyksestä. Tuossa tapauksessa voi olettaa, että ei ole varaa myöskään remontteihin. Ei laillisiin, eikä pimeisiin.
Älähän MIISU4F ole pahoillasi. Yli-ihmisten kommentit ,niin työn- , ammattitaidon-,ammatin-, yhteiskunnallisen aseman- ja yleensä kaiken tietävyyden suhteen voi heittää romukoppaan. Suurin osa kommenteista on kuitenkin asiaa, joskin keskustelu lähtee helposti rönsyilemään sivuraiteille lähtöpisteestä. Asiahan on kuitenkin niin, että liiallinen itsensä ja kaikkitietävyyden kehuminen johtuu todellisuudessa tiedonpuutteesta ja epävarmuudesta itseään kohtaan. Tuota epävarmuutta ja mahdollista yksinäisyyttä on yritettävä työntää jotenkin syrjään. Jos ei ole muuta kanavaa, joillekin se voi olla keskustelupalsta nimimerkin suojassa. Itse en todellisuudessa vedä hernettä nenään henkilökohtaisestakaan viisastelusta. Otan asian niin, että mahdollinen herjaus kohdistuu nimimerkkiini, ei minuun itseeni. Myönnän, että jotkut kommentit, sekä omat, että toisten, voivat ottaa vähän päähän. Mutta vain hetkellisesti.
Jos kuviolla on luonnostaan pieniä alueita, joissa ei kasva mitään arvopuuta, mutta muuta ryteikköä kylläkin, voi niitä jättää riistantiheiköiksi. Ei tuollaiset aarin, tai parin läntit vähennä puuntuotantoa. Esim, raivaussahatöissä jättää mielellään nuo puustonkasvatukselle merkityksemättömät alueet koskemattomiksi. Mm.ojien reunoilta, kuvioiden rajoilta, suonsilmäkkeistä noita löytyy. Samalla myös työ nopeutuu. Uudistusaluueille on helppoa jättää luontaiset riistaryhmät.
suorittava porras:”Pohdintaan voisi ottaa ajatuksen pienimmän kauppakelpoisen puun minimimitoiksi . Läpimitta rinnan korkeudelta olisi vähintään 10 cm ja ainespuuosan pituus vähintään 5 metriä.” Eikö nosteta tuota läpimittaa vielä reilusti. Kaadetaan raivauksessa kaikki , joista ei saa tukkia. Luulisi myös suorittavan ymmärtävän, jos kuviosta hakattaisiin myös alle 8 sentin kuidut, se ei tarkoita, että kaikki puut ovat alle 8 senttisiä. Valtaosa on yleensä niin järeää, että hakkuu on täysin kannattavaa. Myös väite, että riukuuntuneet ovat mutkaisia, on täyttä huu haata. Riukupuut ne vasta suoria onkin.
Tottahan se on, että ei tuota läpimittavaatimusta ole pakko hyväksyä. Olisi kuitenkin reilua, että mahdollinen ostajaehdokas kertoisi ymmärtämättömälle maanomistajalle muutkin vaihtoehdot. Esim. korjuu energiapuuksi.
Metsuri motokuski:”Onhan vähän eri asia jos jätkä puhuu ansiohakkuusta ja toinen tekee leppiä kun muutakaan hommaa ei ole.Olen kyllä jätkän kanssa samaa mieltä harvennuksen teon järkevyydestä metrin lumessa.” Täyttä asiaa. Itse asiassa hankintahakkuu ei ole taloudellisesti kannattavaa missään olosuhteissa, jos tiedossa on muuta hommaa. Teetin pari vuotta sitten kesällä energiapuuta koneella, kun olin palkatussa työssä. Tuossa palkkatyössä pääsin huomattavasti paremmille ansioille, kuin olisin päässyt omalla hankinnalla. Eikä tuota aloittajan työtä voi kutsua miksikään ansiohakkuuksi, kaikella kunnioituksella. Enemmän on harrastuksen makua, jos seitsämältä eri alueelta tulee yhteensä 100 mottia. Hyvää kuntoilua kuitenkin.
Gla:”Ostaja on kuitenkin korjuun hinnoitellut niin, että tuollaisia raippoja ei ole, vaikka latvaläpimitan mukaan tuosta kuitua tulisikin. Järeämmät rungot voidaan katkaista tuosta, mutta kun kyse on koko rungosta, joka juuri ja juuri menee kuidun mittoihin, se vaikuttaa moton työtehoon. Siten kyse ei ole siitä, että maahan kaatuu esim. 30 m3 kuitupuuta, jonka arvo on 12 € x 30 m3/ha = 360 €. Kyse on siitä, että jos ostaja nuo korjaisi, kuitupuun hinta olisi esim. 8 €/m3 ja se laskettaisiin kaikelle leimikosta kertyvälle kuitupuulle. Jos kertymä olisi vaikka 70 m3, alenisi kantorahat 4 € x 70 m3 = 280 €.” Olisikoha tuollaisessa riukuuntuneessa koivikossa mitään muuta vaihtoehtoa? Tehtäisiin koko savotta energiapuuksi, koska raivauksen jälkeenkään ei tuollaisessa riukuuntuneessa koivikossa ole järeys hyvin suuri. Puuta saataisiin huomattavasti enemmän. Tai raivattaisii varovammin, ja odotettaisiin muutama vuosi, että jäljelle jääneet puut vielä järeytyisivät.
Olen tuon paksulla lumella hakkuun kannattavuuden suhteen Jätkän kanssa hieman eri mieltä. Hakkasin viime talvena metrin lumesta leppiä polttopuiksi. Tyvien kaivamisessa meni todellakin enemmän, kuin puiden teossa. Tein metrin pölkyiksi metsässä. Ajelin muutaman päivän moottorikelkalla ajouria ja tasoittelin ne vielä lapion kanssa. Hevosreellä ajelin puut laaniin, ja siinä ne halottiin. Valmiiksi tehtyinä halkoina mittasin keväällä reilut 60 mottia. Hommassa meni reilu kuukausi, mutta ei ollut muutakaan tekemistä. Kesällä en olisi joutanut, eikä paikallisessa huoltoaseman baarissa kulunut rahat peliautomaattiin. Kunto pysyi hyvänä ja painokin putosi muutaman kilon. Kun tulevana syksynä alan poltella noita puita pannuhuoneen uunissa ja tuvassa on lämmintä, voin todeta: Kyllä kannatti .
Stora ensolla oli ainakin jossain vaiheessa ennakkoraivausohjeena, että kaikki rinnankorkeudelta alle 8 senttiset puut kaadetaan maahan. Meillä päin on ollut tietääkseni lähes kaikilla yhtiöillä ollut koivun , männyn ja sellukuusen minimiläpimitta 6 senttiä. Paremman kuusikuidun minimi 7 senttiä. Riukuuntuneessa koivikossa tuosta d 1,3m=8cm rungosta saa helposti viisi metriä pitkän kuidun ja vielä kolmosen lisäksi. Muutama tuollainen on tullut raivattua ja jälki on hirvittänyt, mutta minkäs teet. Törkeimmissä tapauksissa on maahan kaatunut kymmeniä kuutioita kuitupuuta hehtaarilta.