Käyttäjän Metsänmies kirjoittamat vastaukset
-
Jos vuodesta toiseen hakkaa puhvelin kertomia määriä, ajomiehiä kyllä löyy. Muutaman kuution, tai muutaman kymmenen kuution savotalle voi olla hankalampi saada. Mutta on myös täysin kannattamatonta hommata koneita pikkusavotoille. Jos on vaarassa jäädä lumen alle, on halvempaa liputtaa kasat ja tukit, kuin ostaa sen vuoksi koneita.
puhveli on selvästi sisäistänyt metsätalousyrittämisen idean.
Täällä on moni ihmetellyt hankintahakkuun järkevyyttä. puhveli ei taida ihmetellä, vaan on todennut hakkuun kannattavaksi. Toinen pointti on tietysti, kun hallitsee homman ja ymmärtää mitä tekee, saa metsän täsmälleen haluamaansa kasvatusasentoon. Mykkäsen Riston opeilla kyllä pärjää. Tuosta lähikuljetuksesta olen samaa mieltä, kuin puhveli ja moni muu. Pelkästään omaan käyttöön ei kuljetuskalustoa kannata hommata.
80-luvulla tuli oltua kymmenillä saarisavotoilla. Puut niputettiin rannalla olevissa nippuloissa. Kuormatraktori ajoi puut rautatolpista tehtyyn kehikkoon. Siinä sidottiin nippulangoilla nipuiksi. Pitkät , muovilla päällystetyt mäntyrungot kiskoina veteen, monta rinnakkain. Alapuoliset tolpat laukaistiin vivusta ja nippu luisui iloisesti järveen. Seuraava vaihe oli sitoa niput vaijereilla toistensa perään.
Tolopaisen kirjoituksista ei kannata välittää. On varmaan jokin trolli. Suoltaa tuota samaa sontaa päivästä toiseen,, viikosta toiseen,, vuodesta toiseen.. Hänen kannttaisi keskittyä tekstien perusteella enemmän oman seisokin, kuin Suomen sellu- tai muiden tehtaiden seisokkien pituuksiin….Näkökantoja asioihin on monenlaisia, ne on tietysti sallittuja. Onneksi suurin osa kommentoijista on eriävistä mielipiteistä huolimatta kuitenkin asialinjalla.
Näin siinä lopulta aina käy. Lakkoja tulee ja lakot loppuvat aikanaan. Tässäkin lakossa kumpikin osapuoli poistui neuvottelupöydästä voittajana. Demokratia ja suomalainen neuvottelukyky näyttivät taas toimivuutensa. Sopimus on sovittu ja pulinat pois.
Hankintahakkuut on tehty. Ajo vielä käynnissä. Suunnilleen 250 kiintoa ,lähes kaikki kuitupuuta. Loistokeli oli tehdä ja jatkuu näköjään vieläkin. Täytyy jatkaa ensi syksynä.
Rane ei ole tainnut täysin ymmärtää lukemaansa artikkelia, johon viittaa. Ensiksi:” Sopimusehdotelman konkreettinen sisältö jäi monille epäselväksi.” .Toiseksi:”Ahon(pääministeri) ja Ihalaisen(SAK:n puheenjohtaja) voidaan todeta olleen ainakin sopimusneuvotteluiden alussa varsin samoilla linjoilla. Sopimuksen mahdollista onnistumista ei pidettykään ensialkuun täysin mahdottomana.” Kolmanneksi:”Sopimus ei kuitenkaan ollut kahden kauppa. Kolmantena osapuolena neuvotteluissa olivat työnantajat, Suomen Työnantajain keskusliitto ja Teollisuuden keskusliitto totesivat pian neuvotteluiden alettua, etteivät voineet lähteä mukaan yhteiskuntasopimukseen, ellei teollisuuden kilpailukykyä ensin parannettaisi.” Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että mikä olisi sopinut pääministerille ja AY-johtajalle, ei sopinut Työnantajajärjestöille.
Eiko Kurjen kannattaisi mennä kurjuutensa syissä ajassa vielä huomattavasti kauemmaksi taakse päin. Ennen 90-luvun lamaa oli 30-luvun lama ja 1800-luvun puolivälin jälkeen suuret nälkävuodet. Olisiko noilla vielä vaikutusta nykytilanteeseen?
Luuleeko ROKS tosiaankin, että teknologiaa ei kehitettäisi, jos ammattiliitot ja sitä kauttä työntekijät tyytyisivät pienempiin palkkoihin. Tehtäisiinkö ilman palkankorotusvaatimuksia metsätyöt edelleenkin pokasahalla ja justeerilla? Puutavaran kuljetus toimisi hevosvedolla ja purouitoilla, kuten Kalle Päätalon nuoruudessa? Töitähän se todella lisäisi, mutta elintaso olisi alempi, kuin tämän päivän työttömillä.
Ei varsinaisestimitenkään, eikä voi sitä vähentääkkään.Kuten on jo todettu, työpaikat syntyvät yrityksistä ja palveluista. Markkinat ratkaisevat. Tekemällä maltillisia palkkaratkaisuja, ay-liike kuitenkin yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa on yksi tekijä työllistämisessä.