Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen ymmärtänyt että lappoilmiö on aina kysessä kun vettä juoksutetaan putkessa ilman pumppua omalla paineella / imulla. Lappoilmiöön pääsemiseksi on monia keinoja yksi perinteinen lienee imeä putken päästä mutta eihän se kovin pitkällä letkulla onnistu. Poikasena mopon saatiin bensaa aika monesti ”lappoilmiöllä”. 🙂
Tuohon aloittajan kysymykseen vastauksena että varmaan onnistuu 32 mm putkella kunhan saa tarpeeksi siemenvettä letkuun että se mennessään poistaa lopun ilman. Sitten vain pallohana alapäähän jolla sulkee lappoilmiön niin ei lähde tyhjene. Toisaalta jos lähteessä riittää tulovirtauma niin mitä väliä sillä vaikka juoksee vesi kokoajan. Talvea varten nostaisin putken pään lähteen pinnan yläpuolelle. Keväällä putki lähteeseen ja pallohana auki niin lappoilmiö imaisee letkun täyteen vettä ja homma jatkuu.
Ollaan myökin aika monessakin paikassa ajettu ajokoneella ja myös motolla tienvartta pitkin puita kun mokkiläiset eivät ole puuautoa tielle päästäneet. Vaikka maanomistajalla on tielle tienkäyttöoikeus. Samoin ollaan haravoitu monessa paikassa tietä kun metsäkone on otettu lavetin kyydistä ja ajettu metsään suoraan pudotuspaikalta. On myös käynyt niin että joidenkin hankalien mökkiläisten vuoksi on puut jätetty ostamatta kun hakua ei ole voitu järjestää ilman hirveää riitelyä. Sitten ollaan vaadittu mursketta tielle vaikka syytä ei ole ollut. No jotkut ovat mursketta ajaneet ja maksaja on ollut sitten puunmyyjä puunhinnassa.
Tuollain se menee nykyään raivauksetkin että huomioidaan taimikon raivauksessa luontaisesti tulleet muut puulajit. Varsin usein männyllä täydennetään taimikoita ja paljon myös koivulla niitä aloja joissa havupuu ei ole lähtenyt. Nykyään maininta yhden puulajin puupellosta jaksotaisessa kasvatuksessa on harhaanjohtavaa. Hyvin aikaisessa vaiheessa sinne alkaa jo tulemaan sekapuu metsä.
Tänäkin kesänä on paljon tullut jopa luontaisia hieskoivikkoja perustettuja kun kuusikko ei ole lähtenyt suonotkelmiin. Samoin männyilla olen täydentänyt kuusi taimikoita kun savimaalajista johtuen ei kuusi ole oikein kasvuu lähtenyt.
Onko jätkä siinä vielä vaihteisto ja moottoriöljy samassa öljytilavuudessa. Itselläni on Can Ami ja siinä on eri öljyt moottorille ja laatikolle. Tosin nekin ovat synteettisiä kaikki.
Ilman muuta niitä korkolaskelmia voi laatia ja muuttuvia tekijöitä sinne kirjata jos kiinnostusta piisaa. Uskon että ”näätä” kun on alan harrastaja on huomioinut nämä muuttujat mahdollisimman hyvin. Minun kohdalleni ei ole vain sattunut sellaista tilaa, jossa joka paikassa olisi maksimoitu metsän tuotto ja sitä kautta päästy johonkin tiettyyn tavoiteltuun korkotuottoon. Niin kuin edellä olevissa kommenteista voi havaita niin aika harvoin noita metsän korkotuottoja pohditaan tilakauppoja tehdessä. Hyvin usein mennään pelkällä intuitiolla sekä pyritään laskemaan pystytäänkö metsän tuotolla maksamaan siihen otettu laina sekä saamaan itselle myös tuloja. Toinen tekijä saattaa olla sitten sijainti omiin muihin metsäkohteisiin liittyen joka herättää kiinnostuksen. Kolmas on varmaan se että ”saahan siitä aina omansa pois” toteamus, joka on pitänytkin hyvin paikkansa.
Sen vuoksi kyseenlaistan etukäteen laaditun korkolaskennan oikeellisuuden, koska arvaamattomia sekä arvattuja muuttuvia tekijöitä on niin paljon että todenperäisen korkotuoton ei voi laskea kuin jälkikäteen kun tila on myyty uudelle omistajalle.
Paljonhan ne tuo myös eugasellua Suomeen. Samoin kun vievät havusellua sinne päin. Samasta lyhyt kuituisesta sellusta on kyse kuin mitä meillä koivusta saadaan. Varmaan osaltaan se vaikuttaa myös koivun menekkiin täällä.
Eikös tuo korkolaskelma ole vähän kuin itsensä pettämistä. Jos pyritään johonkin korkoprosenttiin niin eikös se edellytä hyvää ja ajallaan tehtävää metsänhoitoa. Jos metsässä on hoitorästejä tai sitten päätehakkuuta ei tehdä ajallaan vaan seisotetaan metsää liian pitkään voi seraukausena olla korkoprosentin menetys hyvinkin nopeasti.
Toisaalta metsän laskennallinen kasvukin on hyvin usein teoreettinen laskukaavio. Jos jollain kuviolla saavutetaan laskennallinen kasvu puunkasvulle ja sitä kautta jokin korko, voidaan se menettä helpostikkin jollain toisella kuviolla em syistä.
Vielä en ole sellaiseen tilaan törmännyt jossa olisi absoluuttisesti päästy ihanne kasvuun ja korkoon koko tilan osalta. Aina siellä on jotain joka vesittää jonkin tilan tuoton joko möyhästyneinä harvennuksina, viivästyneinä päätehakkuina tai myöhästyneinä taimikonhoitoina.
Kyllä noita on ollut. Ei niinkään raivuuhommissa mutta hakkuulla joitakin on ollut. Viime talvena oltiin eräälläkin työmaalla kolmas moto joka oli siellä töissä käynyt. Me onneksi teimme sellaisen jäljen että se kai isäntää mielytti, kun lähtöjä emme saaneet. Ainostaan yhdestä asiasta se moitti kun emme tehneet ajouraa 20 kw linjaa pitkin, vaan linjan reunaan. Silloin piti vähän kertoa työsuojelumääräyksistä.
Näihin ”asiantuntijoihin” ei nyt kannata niin suurta painoa antaa. Helppo sitä on arvostella kun ei asiasta oikein mitään tiedä, eikä omista omaa metsää josta tuloja pitäisi saada. Niin se tämäkin palstan kirjoittajat alistuu ihan samanlaiseen arvosteluun sellaisista asioista joita ei asiantuntemusta löydy.
Meillä on monikansallinen tehokas metsäteollisuus joka on investoinnut valtavia summia tehtaisiinsa. He kyllä lobbaavat päättäjät tietoiseksi omista eduistaan ettei ongelmaa tule. Onhan se nähty että miksi tämä tästä muuttuu onko hallitus minkälainen tahansa. Sen verran tehokkaasti aina uusi hallitus informoidaan että se saadaan päättäjät ”kävelemään oikeaa polkua”. Kyllä ne vihreätkin aika nopeasti saadaan oikealle tielle kunhan lobbaukselle tulee tarvis.
Viimeisessä Aare-lehdessä Isomäen kolumni aiheesta. Aihe on aika monisyinen ja kun asia sisällytetään eri pituisiin aikajaksoihin merkitys muuttuu jonkin verran. Ainakin tuon jutun perusteella ei pitäisi nykyisellä metsänhoidolla olla ongelmia biotaloustavoitteiden kanssa.