Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä olen arvon herrojen kanssa samaa mieltä että miksi nykyistä ostomenettely pitäisi purkaa. Jos joku sellaisen uuden tavan haluaa niin perustakoot sen nykyisen rinnalle. Neuvotteluja voi käydä ostajien kanssa ja esittää toiveensa asian suhteen. Jos vielä haluaa asialleen enemmän painoarvoa niin sitten yhteistoimintaan muiden myyjien kanssa. Uskon että kun jovain saa vaikka parikin yhteismetsää ajatuksensa taakse niin esimerkkejä alkaa syntymään. En ole missään nimessä uudistusta vastaan ja voihan se olla että jovainin ajatuksella voisi jotain hyvääkin saavuttaa.
Ilman muuta tällainen uusi myyntitapa pitää pilotoida jossain ja tuoda sitten kokemukset esiin. Jos se lisää erityisesti kantorahatuloja metsänomistajalle ja helpottaa ostajaorganisaation toimintaa ja kuluja niin varmaan ajatus otetaan ilolla vastaan. Se että täällä asiasta kirjoittelee ilman mitään todellista faktaa niin on aivan turhaa. Minulla ei ole ainakaan tähän päivään mennessä tullut yhtään sellaista seikkaa jovainin kirjoituksista jossa hän esittäisi esim. katorahatulojen kasvun isännille lisääntyneen työmäärän vastapainoksi.
Tolopainen: Se miksi ei enää tarvii laittaa eikä saa laittaa 4% öljyä bensaan johtuu siitä että nyky öljyt ovat parantuneet niin paljon että tarvittava voitelu saavutetaan pienemmällä seosmäärällä. Sama kehitys on tapahtunut moottoriöljyissä. Ennen vaihtoväli oli 5000 km mutta nykyää jopa pienemmällä öljytilavuudella päästään vähintää 15 000 km:n vaihtoväliin ja joillakin 30 000 km:n vaihtoväliin.
Se mitä öljyä pienkonebensoissa käytetään ei minulla ainakaan ole tiedossa. Tuotevastuu käsittää myös pienkonebensat ja ne ovat testattu useaan kertaan eri kaksi tahti koneilla. Jos sinulla on eri bensojen valmistajien öljylaadut tiedossa niin voit varmaan informoida täällä eikä pelkästään olettaa jotain…
Jovain; Hyvin tuntuu potaskan kerronta sujuvan Tolopaiselta ja Motokuskilta, ettei vaan ole pelko olemassa, hyvin tuottavien mestojen ?
Mistäköhän potaskan kerronnasta on kyse ? Kerro jovain kerro…..kerro…..
Jätkä: Kysyisinpä Motokuskilta, jos hän olisi hakannut Vanhat haavat ja isot raidat, kuin myös lepät: -Miksi?
No ei niitä raitoja ja leppiä hakatakkaan, mutta jos isäntä haluaa ne itselleen polttopuuksi niin kaippa ne on tehtävä. Samoin nuo haavat menee aika usein sellukattilaan jos isäntä niin haluaa mutta hyviä jättöpuita niistä saa. Samoin tarpeellisia puitahan nuo ovat monimuotoisuuden kannalta että miellelään ne pystyyn jättäisi.
Ei ole ihme että taimikonhoidolle alkaa hintaa tulemaan kun lusikan kanssa taimia kierrellään apulantaämpäri kainalossa.
Mistähän tuo Tolopainen nuo tilhinsä ostaa ? Minulla ei ole ollut mitään ongelmia pienkonebensan kanssa. Käytän vanhoja rauvaussahoja heinänleikkuussa ja ihan hyvin toimivat pienkonebensalla. Vai venäläinen suoratislausbensiini 🙂
Jovain: Laskutusmenettely tarkoittaa siirtymistä tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn, eli siirryttäisiin normaaliin lasku tai maksu periaatteen käyttöön.
Tuossa Tolopainen jo vähän sivusikin asiaa ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eihän tuo laskutus ole ratkaisu asiaan. Minusta itseasiassa tuo laskutus olisi paljon parempi vaihtoehto kuin tilitys. Siinä ainakin korjuukustannukset tulisivat oikein maksettua kun yrittäjä pääsisi laskuttamaan puiden ostajaa. Sitähän se ei poissulje etteikö urakointisopimusta voisi urakoitsija tehdä metsäyhtiön kanssa.
Se miksi aikoinaan mentiin tilitysmalliin on vähän hämärän peitossa. Uskon että syy oli siinä että sen aikaiset yrittäjät eivät osanneet tai halunneet laskuttaa ja jättivät urakointitilitykset yhtiöiden tehtäväksi. Ilmeisesti se on sitten jäänne tuolta ajalta.
Minusta tilityksestä laskutukseen siirtyminen ei tuo kantorahatuloja sen enempää metsänomistajalle, koska kustannus ei itseasiassa siirry mihinkään. Se on sitten näkemyskysmys kuka sen korjuun maksaa. Välttämättä se ei ole nyt puunmyyjä se voi olla vaikka lopputuotteen ostaja. Jos mennään tehtaanportti- toimitukseen niin silloin korjuun maksaa ilmanmuuta puunmyyjä mutta mitään faktaa ei ole siitä mikä on se lopullinen kantohinta verrattuna nykyiseen kuutiohintaan tienvarressa. Sehän voi olla myös tässä tapauksessa sama kuin nytkin eli hankintakaupan hinta. Jos sinulla jovain on puunmyyntiä niin kokeileppa millä hinnalla saat puusi myytyä tehtaanportille. Sitten me nähdään mikä on se todellinen hyöty ajamastasi puunmyynti tavasta.
Sen verran Tolopainen että kyllä ne tehtaat ovat edelleen tarkkoja latvaläpimitoista. Meille ainakin tulee heti pyyhkeitä jos latvan mini alittuu kuidulla. Ilmeisesti nykyiset minimit ovat niitä mittoja millä kuorinta vielä onnistu koneellisesti.
Jovain:
Metsuri motokuski: Kuutiohinnalla on tekemistä korjuun kustannusten kanssa. Korjuuhinta vähennetään kuutiohinnasta, eli kantohinnasta ja on näin puunhintaan sidottu.
Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.
Nyt en ymmärrä laskentatapaasi. Korjuuhinnalla ja kuutiohinnan vaihteluilla ei ole merkitystä. Korjuuhinta on irrallinen hinta kantohinnasta. Kantohinta voi vaihdella suhdanteiden mukaan mutta korjuuhinta on kiinteä hinta joka on sovittu urakointisopimuksessa. Se on totta että metsänomistajan käteen jäävä summa voi vaihdella mutta se ei johdu korjuukustannuksista vaan kantohinnan muutoksista.
Tuo viimeinen kirjoittamasi kappale vaatii kyllä jotain faktaa. Kirjoita kuinka tuohon kymmeniä prosentteja alempaan tulokseen päästään. Jos vertaat asiaa kokoleimikon puumäärään ja siihen että toinen kone on säädetty lain toiseen laitaan ja toinen kone lain toiseen laitaan ja vertaat niiden välistä kokonaispuumäärää. Kerron sinulle vastauksen. Näin ei toimita. Urakoitsija ei voi tehdä niin suurta miinusta leimikosta koska se vaikuttaa ansiotasoon liian paljon. Toisaalta tehdas ei anna koneen olla säädetty niin paljoa plussalle koska se ostaa siten kohtuuttoman määrän saamatta jäänyttä puuta. Vaikka laki on väljempi niin käytäntö on paljon tiukempi. Kokonaisheittoa ei anneta olla prosenttia suurempaa.
Kalibrointituloshan on jokaisen myyjän oikeus saada ja siten tarkistaa miten kone on säädetty .
Jovain:Korjuun kustannus on sidottu puun hintaan, jolla perusteella sitä tilitys ja hankintalisä periaatteilla hoidetaan.
Tuosta olen kyllä eri mieltä. Puun kuutiohinnalla ei ole mitään tekemistä korjuuhinnan kanssa. Esimerkkinä voi olla vaikka energiapuukauppa. Nyt energiapuusta maksetaan noin 5 euroa motti ja korjuukulut ajoineen on reilusti yli 20 euron. Energiapuun hinta on laskenut kuin lehmän häntä markkinasyistä johtuen mutta korjuukulut ovat pysyneet samoina. Jos väittämäsi asia pitäisi paikkansa niin korjuukulut vaihtelisivat puunostosesongin mukaan. Nythän näin ei ole vaan korjuuhinnat määräytyvät sopimuskauden pituiseksi ajanjaksoksi. On se sitten 3 vuotta tai vähemmän.
Toiseksi ihmettelen että miksi viljelet sellaisia ”heittoja” teksteissäsi joidenka oikeudenmukaisuutta et tarkista etkä ole valmis vastaamaan tekstistäsi. Tässä metsänhoidossa ja puukauppassa on ihan tarpeeksi asiaperusteisiakin juttuja joten mihinkään aiheettomaan mustamaalaamiseen ei luulisi olevan aihetta
Hatelon malli on myös hyvä. Harvennuksissa nauhoituksilla ei olekkaan niin väliä jos kuvion rajalla selkeästi metsän koko vaihtuu. Sen verran me motomiehetkin vielä osataan ettei me taimikoihin mennä harventamaan joten niiden rajauksia on turha tehdä. Samoin jos kuvio rajautuu päätehakkuuleimikkoon niin rajausta ei tarvii nauhoittaa. Minusta motolle on tärkeintä hyvän rajan nauhoituksen lisäksi että motolle lähetetty kuviokartta on ajantasalla silloin jos käytetään vain ”rajattua” nauhoitusta.