Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Visalta ja Ränältähän näyttää tulevan painoarvoltaan ihan tukevaa tekstiä; tosin varsinkin nämä viimeiset viestit on taas kerran kirjoitettu aiheen vierestä ja ainakin kansakoulussa niistä olisi saanut aina hylsyn. Näinhän helposti käy, jos kirjoittajan kokemusmaailma on pahasti puutteellinen, mutta siitä huolimatta kovasti halutaan lausua painavia kommentteja. Joskus mietinkin noita Visan kirjoituksia, ettei niissä yli 30 000 viestissä voi kovin paljon painoarvoltaan suurta asiaa olla, koska suuren määrän lisäksi iso osa näyttää olevan otsikon ulkopuolelta eli miinusmerkkisiä. Minua vähän hätäisempi voisi varmaan arvioida, että ne Visan edit-viestit saattavat olla hänen viesteissään painoarvoltaan hyvin lähellä keskiarvoa.
Mutta vielä siihen Julkun aiheeseen; olitkin jo luopunut ajatuksesta hankkia metsää sieltä, mikä varmaan on ihan fiksu ratkaisu. Aikanaan sen alueen metsätalouden hyväksyttävyyden ”peruspilarit” olivat metsureiden työllistäminen manuhakkuun avulla ja tukkien paikallinen jalostus. Nyt ne molemmat pilarit on käytännössä aika pitkälle menetetty eli nykyisin ollaan sitten siltä osin kovin ”pehmeällä” pohjalla. Lisäksi Ylä-Lapin ratapölkyt olivat suuren sydänpuuosuuden takia kyllästettävyydeltään erilaisia vaikkapa Kainuun alueen pölkkyihin verattuna, mikä toi jalostusprosessiin omat vaikeutensa eikä se ongelma varmaankaan ole mihinkään muuttunut. Puupölkkyjen tarvekin lienee ”romahtanut”, sillä niitä käytettiin ainoastaan korjauspölkkyinä (betoni- ja puupölkkyjä ei voinut ”sotkea” keskenään).
En noista painoarvoista tiedä, mutta ymmärrän kylän ”silmää tekevien” jatkuvan tarpeen henskeleitään paukutella, vaikka kokemusmaailma rajallinen olisikin. Tällainen kansakoulupohjalta yrittävä vähävarainen pienmetsänomistaja joutuu väkisinkin pitämään pienempää ääntä ökyisäntien ryskätessä.
Ei osunut Visan arvaus tälläkään kertaa. En sanonut olleeni sahalla töissä, vaan olleeni tiiviisti sahan puunhankinnassa mukana. Tiedä, vaikka olisin ollut aikanaan vähän etelämpänä johtamassa Kemijoen latvojen irtouittoa, mutta voinhan tietenkin tämänkin muistaa väärin.
Julkun kannattaisi selvittää tämän hetken tukkimarkkinatilanne Ruotsin suuntaan. Ainakin aikanaan sinnekin on viety pyssykylästä tukkia merkittäviä määriä, mutta voinhan…
Sama täällä, eilen tuli s-postissa päätös, maksun pitäisi tulla viikon kuluessa. Hakemus lähti lokakuun alkupuolella.
Koska siitä on niin kauan, en millään enää muista.
Jos oikein yritän muistella, olen ollut tiiviisti silloisen Suomen pohjoisimman teollisen sahan puunhankinnassa ja -toimituksissa mukana. Alueen raaka-aine oli pitkälti lyhyttä tukkia ja ratapölkkyjä (”liipiä”) ja hakattavista määristä piti joka vuosi vääntää ihan kunnolla. Mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…
Voi herran jestas sentään…
Uskomatonta, että nämä moneen kertaan käsitellyt asiat ovat vielä näin sekaisin. Olen kovin usein painottanut, että kannattaisi edes vähän lukea muidenkin viestejä, mutta näyttää tulos olevan sama kuin huutaisi metsän puille…
Jos ihan tarkkaan muistelen, olin Talaskangas-casessa hyvinkin tiiviisti mukana. Mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…
Ei Visa taaskaan sitten lukenut muiden kirjoituksia; kyllä Husku teki yhden parhaista polttopuiden hankinnan kustannuslaskelmista sähkö-osiossa. Ei Visa ole itse samaan pystynyt…
Kommentillani polttoon perustuvasta tekniikasta tarkoitin tietenkin omakotitalojen lämmitystä. Minullakin on isompien laitosten raaka-ainehankinnasta ja toimituksista sen verran kokemusta, että jolla on enemmän, hänellä on sitten aika paljon (ei tästä sen enempää).
Toivon kovasti, että nykyiset lämpöpumput ovat kehittyneet hyvään suuntaan ja kestävät mahdollisimman pitkään pienillä remonteilla. Yli 20 vuotta vanhan puukattilan huoltokustannuksista kaikkine härpäkkeineen minulla on kokemusta ja voin kertoa, ettei putkimies eikä sähkömies ihan ilmaiseksi tontille tule.
Mielelläni näkisin käpysonnin laskelman polttopuun hankinnan ja polton kannattavuudesta, minkälaisiin lukuihin mielipide perustuu. Omasta kustannuslaskelmasta sen verran, että jos omalle työlle laskee 0 eur/h, puukustannus oli n. 600 eur/vuosi (+ sähkö- yms. kustannukset). Jos palkaksi laskee 5 eur/h, kustannus on n. 2100 eur/v ja jos 10 eur/h, kokonaiskustannus onkin n. 3600 eur/vuosi eli siitä voi valita itselleen mieluisan kustannuksen. Jos innostuu ostamaan puut klapeina pihalle (hinta vaikkapa 80 eur/heittomotti), puiden hinta on 3000 eur/vuosi. Siihen tarvitaan tietenkin vielä kuljetus varastoon ja ne lämmitykset, yht. 250 h/vuosi. Nämä luvut perustuvat yli 10 vuoden kokemukseen ja tarkkaan kirjanpitoon puukattilalämmityksestä, sen ajanmenekistä ja kustannuksista. Jokaiselle löytynee ”sopivat” luvut, mutta mielestäni ei kannata itseään kovasti huijata.