Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Jos sijoittaa hehtaarille 300€ lannoitukseen ja saa hehtaarilta 40 v päästä 40 kiintoa enemmän kuitupuuta a 20€, sehän tekee 800€ jos pääomalle muualla olisi saanut 7% tuoton, se olisi tuottanut 6000€ samassa ajassa.”
Laskelmia voi näköjään tehdä monenlaisia…
Jos sijoittaa 300 euroa hehtaarin lannoitukseen järkevään kohteeseen, niin lisäkasvu olisi tuo aiemmin mainittu 2 m3 vuodessa x 10 vuotta = 20 m3, joka käytännössä oikealla kohteella viimeisen harvennuksen jälkeen on kokonaan tukkia. Tällöin 20 m3 x 60 eur/m3 = 1200 euron tuotto 300 euron panokselle. 15 % vuotuinen korko 300 euron panokselle antaa tuloksi 1213,67 eur eli em. luvuilla ollaan aika lähellä.
Jos sijoittaa 300 euroa pankkitilille 10 vuodeksi 0,5 %:n korolle, tilillä on 10 vuoden päästä 315,34 eur; tämäkin saattaa olla monelle ihan hyvä vaihtoehto…
Jos sijoittaa 300 eur 7 %:n tilille, se ei todellakaan tuota 40 vuodessa tuota Tollon mainitsemaa 6000 euroa, vaan tilillä olisi n. 4500 euroa jakson lopussa. Kuten sanoin, laskelmia voi tehdä monenlaisia ja tärkeintä lienee, että laskelman tekijä itse on uskossaan onnellinen…
”Kyseessä oli 10ha YaraBela Metsäsalpietari
Levitettynä tarjous 1: 3420e Alv 0
Pelkkä apupaska toimitettuna 2480e Alv 0”
Näin kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana matematiikka on minulle vaikeaa, mutta en saa millään em. lukujen kustannuseroksi 300 eur/tonni. Tuossa laskelmassa hintaero on 94 eur/ha eli lannoitemäärällä 650 kg/ha hintaero olisi hieman alle 150 eur/tonni eikä 300 eur/tonni (lannoitemäärä/ha vaikuttaa tietenkin lopputulokseen). Mutta voinhan minä taas kerran laskea ihan väärinkin…
”mutta ei tuo 20 m3 per 10 vuotta kovin kummoiselta vaikuta jos tukinhinta noin 60 e olisi tuota 1200 e siitä kun vähentää kulut niin mitä jää ?”
Em. luvuilla tuotto on n. 15% vuodessa eli hakkaa mennen tullen osuuskunnankin korkotuotot. Itse levittäen tulos ei todellakaan ole ”kannattavinta”, jos ihan aikuisten oikeesti laskee sen työn kaikki kustannukset, mutta sehän ei ole tällä palstalla tapana…
”Jos mies kykenee levittämään käsin 5ha/pv, kuten aikaisemmin kirjoituksista ilmenee. Silloin saa todella hyvän päiväpalkan työlle. Hintaero oli kuitenkin 300e/tonni.”
Voitko MJO hieman avata tätä kokemaasi hintaeroa tarjouspyynnössä? Minkälaisen tarjouksen sait lannoituksesta levitettynä ja millä hinnalla sait pelkän lannoitteen ostettua? Ja vielä lopuksi, mistä lannoitteesta oli kysymys?
”Ei puun alkuperää tarvitse kasvupaikalle jäljittää, vielä.”
Niin, taitaa monellakin firmalla olla alkuperäketjun hallinta eli kyllä puista suurin osa tehtaan portilta asti voidaan metsään päin jäljittää; voidaan samalla tutkia, onko metsä sertifioinnin piirissä…
”mielestäni lannoitus boorilannoitusta lukuunottamatta on aika turhaa touhua siihen hyötyyn nähden oikeanlaiset harvennukset ajallaan tuo saman lopputuloksen pienemmillä kustannuksilla”
Niin, lannoitus kannattaa tehdä vasta ajallaan tehtyjen harvennusten jälkeen; harvennukset ja lannoitukset eivät todellakaan ole vaihtoehtoisia menetelmiä. Kyllä vanha sääntö ”markka metsänlannoitukseen, kolme takaisin” pitää edelleen paikkaansa, kun oikeaan kohteeseen levitetään oikeaa lannoitetta.
Lannoitteiden ”itse levityksen” hyöty jää käytännössä erittäin pieneksi, koska isot toimijat saavat lannoitteet paljon halvemmalla kuin pienostajat. Tästä johtuen omasta työstä itse hankituilla lannoitteilla ei kovin paljoa ”hyvää” jää verrattuna kokonaispaketin hankintaan isolta toimijalta. Bortrackin levitys on tietenkin vähän eri juttu.
Nimim. Kokemusta on
”Itseäni kunnioittavana metsurina en suostuisi tuhotöihin,väikkapa isäntä maksaisi mitä hyvänsä”
Itseään kunnioittava maalari siis voisi maalata talon vaikkapa siniseksi, vaikka omistaja olisi tilannut vihreän maalauksen…
Eivät ole hirvikärpäset lisääntyneet eli metsät edelleen tyhjiä niiden suhteen. Ei niitä kyllä yhtään kaipaillakaan…
”Tämä syksy on ensimmäinen , kun seurassa ei ole yhtään metsää alueella omistavaa. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä maata omistavavien kaadot sopivat yhden käden sormiin”
Kovasti näyttää olevan tilanne erilainen eri puolilla maata. Parhaiten tuntemassani seurassa ei ole yhtään ”maatonta” hirvimiestä eikä ainakaan ko. seuran naapureillakaan kovin montaa. Tosin se ei todellakaan ole varmaan kehumisen aihe, sillä reilun 10 vuoden kuluttua ”katsotaan”, kuka ne hirvet ampuu…
”Maanomistajalta on viety päätösvalta oman metsätaloutensa suhteen ja tilalle on tullut hirvitalous.”
Minun ymmärtääkseni metsästysseurat ovat pitäneet ”ovet” aika tiukasti kiinni uusien jäsenten suhteen eli varsinkin hirven metsästäjistä valtaosa lienee itse metsänomistajia tai heidän jälkeläisiään. Jos tämä pitää paikkansa, vastakkain eivät olisikaan metsästäjät ja metsänomistajat, vaan metsästävät ja ei-metsästävät metsänomistajat. Vaikea kuvitella, että seuroissa ”kukkoilisivat” sellaiset jäsenet, jotka eivät itse ole metsänomistajia. Nämä metsästävät metsänomistajat lienevät vähemmistönä tällä palstalla tai ovat muuten näistä asioista kirjoiteltaessa ”hissun kissun”.