Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkeskukset ympäri maata järj. Metsävaalipaneeleita ehdokkaille. Olin tänään yhdessä sellaisessa ja kyllä kannatti mennä kuuntelemaan lähiseudun ehdokkaiden metsäasiaa!
Niitä on vissiin vielä muitakin. Katsokaa Metsäkeskuksen sivuilta, jos osuu omalle paikkakunnnalle vielä lähiaikana. Suosittelen!Itse niin tykkään tehdä vaalikoneita! Äänestyspäätöksen teen niin, että on oltava ainakin Nainen, ei homoliittoja kirkkoon, pitää olla ev.lut. vakaumukselta, mielellään suht konservatiivi; perhearvot ykkösenä. Ateisti ei tule samaan ääntäni!
Metsävaalikone kertoi seuraavaa:
Korkeimmat osumat: 73% joukkoon Keskusta, IPU ja KD, 70%-72% osumien joukossa oli jo 3 KD, Vihreä 1 ehdokas, Keskusta 1, Sdp 1, jne.. Mutta on nää vaan mielenkiintoisia tehdä =D Vaikka en täysin noiden pohjalta tee äänestyspäätöstä. Pitää olla näyttöjä pitkin vuosia. Mielellään sellainen, jonka olen tavannut pidemmän ajan kuin vaalitorilla. Että voi puhutella etunimeltä 🙂
Vaalipiirini Kaakkois-Suomi. Harmi tosiaan, ettei kaikki ehdokkaat kaikista puolueista ehdi/pysty/jaksa/halua/kiinnosta jokaiseen vaalikoneeseen antaa vastauksia.
Itsellä noi konservatiiviset arvot, jos niitä on kysytty, ohjaa suuntaa paljon KD:n, myös PerusS:n ja pikkupuolueiden joukkoon. Onneksi ehdokkaissakin on vaihtelua puolueesta riippumatta.
Kannattaa sitten laittaa viesteihinsä nimimerkki, kelle heittonsa suuntaa. Hyöteikkö jotenkin Miisuun viittaa parissa kommentissaan?
Niin mitä perusteluja, öh. Vasen nappi- ei mitään hajua, mitä sillä edes tarkoitetaan. Jos niin kovasti olet vuorokauden aikana kaivannut, niin käy blogissa katsomassa, mihin muunvmuassa normaali arkinen aikani menee. En päivystä täällä odottaen että joku vihjailee jotain jostain.Hienoa kommentointia muuten on tullut! Metsänhoito on itseänsä ruokkiva aihe. Luin ketjuun tulleet uudet vastaukset. Minulle ei noussut tällä hetkellä muuta asiaa mieleen itse aiheeseen.
SUORITTAVA:
Sitähän minäkin ihmettelen!!LUKEN julkaisussa, VMI11, ei ole tietoa, miten nuo hoitamattomat jakautuu yksityisten, yhtiöt, yhteisöt ja valtio välillä.
Korjuun suhteen on myös paljon tehtävää,
lainaus VMI11:***Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella suurempi kuin viimeisen 10 vuoden taimikonhoitoala
• Ensiharvennusmahdollisuus tulevalla 10-vuotiskaudella 1,9-kertainen
edelliseen 10-vuotiskauteen verrattuna
• Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 750 000 hehtaaria ja
ensiharvennuksia 810 000 hehtaaria***
Eli potentiaalista JK syntymässä?Työstä ei ole puutetta mutta maksajista ja tekijöistäkin on.
Unohtui aikaisemmista kommenteistani myös soiden muuttuma metsämaaksi. Osalta ei tieten saa koskaan kunnon puuta. LUKEN julkaisun tilastot näyttää kuitnekin sitä, että puuta on ja sitä riittää! Ja se kasvaa kohisten. Paljoa ei saada JK kokeiluilla tai huonolla korjuujäljellä pilattua sitten millään!
Metrurien työttömys johtuu myös osin siitä, että yhtiöt ja yhdistykset kilpailuttavat urakat, jolloin *virolainen halpisyrittäjä’ voittaa kilpailun ja suomalainen jää nuolemaan näppejään. Ei palkkametsureita ole kuin 2500 paikkeilla. Siinä ei kemerat vaikuta suuntaan tai toiseen, kun palkoillinen ei saa työtä vaan ne valuu (yksityis)yrittäjille.
LUKEN mukaan Suomessa on vajaa 800 000 hehtaaria jo PELKKÄÄ taimikonhoitorästiä. Jos lasketaan, että yksi metsuri raivaa 120 ha vuodessa pelkkää taimikkoa, tarvittaisiin vuodeksi 6666 metsuria pelkästään. Ja kun kaikki muukin pitäisi ehtiä raivata: ne oikea-aikaiset taimikot, varhaisperkaus, ennakkoraivaus, uudistusalat. Myös jonkun pitää ehtiä istuttamaan keväällä 1-2 kuukauden ajan sekä syksyllä 1kk ajan.
Eikä ole istutus-ja taimikonhoitokoneetkaan mitenkään vallanneet markkinoita-miksiköhän?
Ehkä osa metsäpinta-alasta menee luonnostaan JK.n..kun ei ole tekijöitä eikä korjaajia kuin pakon edessä nuoressa metsässä.
Vaikka nyt hiukan sivu PUUNKORJUUSTA. Nykyäänhän saha-tai kuitupöllistä otetaan kaikki mahdollinen irti. Eli hukkaan ei mene mitään, koko runko kuorinenen hyödynnetään. Hyötysuhde ihan eri kuin muinoin!
Paperinkulutus laskee mutta uusia käyttökohteitakin toki syntyy pakkausmateriaalit mm.
Tehtaita,- sahoja, paperiprosessi, lakkautetaan nopeammin kuin uusia alkaa. Uudetkin sekä biovoimalat ja biodieselvalmistamot ei käytä niin paljon lisää raaka-ainetta kuin lopetettavat/jo lopettaneet tehtaan on käyttänyt. En siis usko, että vaikkka osa mo lähtisi JK.n, puu raaka-aineena loppuisi.Kun peltopinta-ala viljelyn kannattamattomuuden takia vähennee, sieltäkin päästä syntyy uutta metsäpintalaa ajan kanssa.
Toivon silti järjen käyttöä..
Myönnetään, että nykynen jatkuvan kasvatuksen korjuujälki poikkeaa harsinnasta! Ennen metsistä myös vietiin kaikki liikenevä risu ja roipe, mm. polttopuuksi ja aidantekoon. Pohjat on tulleet puhtaaksi.(toisin kuin JK-jätetään silleen hakkuun jälkeen) Myös on harrastettu karjalle kerppujen tekoa puskista, otettu nuorista havupuista oksat pahnakäyttöön ja runko aitamateriaaliksi.
Olen tehnyt riukuaidoista päättötyön. Huoli riukuaitoihin menevistä puista on ollut merkittävä ennen 1960 lukua. 1960 alkoi kansanmuutto kaupunkeihin, rautalangan sekä sähköpaimenten käyttö syrjäyttäen puun aitamateriaalina. Myös karja tuli pois metsistä!Historiaa:.
Kaskeaminen on alettu pikkuhiljaa jääkauden jälkeen, kun pohjoismaihin alkoi virrata väkeä. 1100-1300 väestö levisi laajemalle Suomeen.
Tervanpolttokausi 1500-1900 luvun alkuun. Sitäkin koitettiin hillitä 1600 luvulla, koska siihen kului niin paljon puuta ja valvonta olematonta.
Paras puuaines hakattiin laivanrakennuskaudella 1500-1800 luvuilla, milloin tuli höyrylaivat.
Muita merkittäviä puun käyttökohteita:puuhiili, lipeä, JA tietenkin saha-ja paperiteollisuus, kun terva-ja laivanrakennuskausi päättyi.1930 luvulla metsäalasta oli vielä Itä- ja KeskiSuomessa puolet laidunnuskäytössä, muualla maassa vähemmän. On laskettu, että Suomessa oli 6 miljoonaa kilometriä riukuaitaa.
Kotitarvepolttoon meni 15 milj.mottia. 1960 luvun jälkeen siis ratkaiseva muutos- kotitarvepolttoon enää 4 milj. mottia ja riukuaidat hävisivät pikkuhiljaa pois.Eli on ollut metsällä kestämistä! Silti olemme nyt metsäisempi kuin laivanrakennus- ja tervanpolttoaikaan. Kiitos ansioituneen ja valtion tasolta ohjatun metsänhoidon! Metsät valtiolle, niin loppuu metsänomistajien väittely kuka kasvattaa luomuimmin, parhaiten, halvimmin, kauniimmin, vaivattomimmin, hienoimmin, jne. Eikä tarvitsisi minun verorahoilla tukea laiskaa metsänomistjaa, joka viis veisaa mm. taimikonhoidosta ja maksattaa kemeroilla laiskuutensa. Onneksi Kemera muuttuu tiukemmaksi!
