Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Itse kaadan puut aina samana talvena kuin pieninkin. Joskus olleet ylivuotisia rankoja ja ne ovat niin roskaisia ja pölisevät ettei niitä huvita käsitellä, kuivia toki. Paras tapa kait kuivattaa klapit olisi tehdä vaikka lavalle verkon sisään ja auringonpaisteinen seinänvierus paikka mihin kuivumaan, viimeistään heinäkuun alussa liiteriin, ovat kuivempia kuin 2 vuotta liiterissä kuivuneet. loppukesästä puu ei enää kuivu jos sade kastelee ja yökosteuskin lisääntyy. Viimekesinä ovat ilmat olleet niin huonot, että kun on tuoreena ja mielestäni melko kuivaakin klapia suoraan liiteriin tehnyt ja pinonnut ilmavasti tai nakellut harvaan kasaan, koittanut ilmakanaviakin tehdä niin aina tahtoo hometta tulla.
Onhan ne metsään.fi palvelut mutta kun niissä ei vielä tänäpäivänäkään näy metsistäni mitään tietoja, ainoastaan tilatiedot, mutta ei VIELÄ puista mitään. Mihin sitten perustunee koko ohjelma. Vielä näin uudensukupolven metsänomistajana, kyllä metsä pitää nähdä omin silmin pari kolme kertaa vuodessa tilanteen tarkistus. Hoitotyötkin pitäisi itse tehdä, omien kokemusten mukaan kun ammattilaisten jäljiltä metsää ei omaksi kehtaa tunnustaa. Toisaalta jos ei metsässä koskaan kävisi niin haittaisiko pilalle harvennettu metsä mitään.
Kokeilkaapa huviksenne laittaa vaikkapa jäniksille ja kanalinnuille evästä tarjolle talveksi. Pieni katos johon heinää, automaatista kauraa, maissia ja poronrehua, suolaa. Lopuksi riistakamera kuvaamaan. Aikoinani itse laitoin kun jäniksiä paljon pyydin. Ensin tuli pikkulinnut ja närhet, jänikset, sitten kauriita, joku kanalintukin kävi. Sitten tuli kanahaukka, kettu, Ilves jopa nukkui katoksessa, kesällä karhun persekkin kamerassa vilahti. Meillä ei villisikoja ole, sekin olisi paikalle osannut. Ruokin jänistä ja kanalintuja. Huomasin että tämähän on petoeläinten ruokapöytä. Kuin haaska elävällä syötillä. Joskus ennenvanhaan sai mm. Kettua pyytää loukulla elävää syöttiä käyttäen ja se toimi. Ruokintapaikkoja saa kyllä pitää, mikäpä kieltäisi pupua ruokkimasta. Enää en ruoki.
Juuri niinkuin Taneli totesi ne metsänhoitotyöt kun ovat 70% toisten jälkien korjaamista. On kasvatushakkuun aika kun tehdään ensiharvennusta, tämäkin muutaman hehtaarin aukko on hakattu 15 vuotta sitten ja jätetty parikymmentä kiintoa koivua ylispuiksi, osin on erittäin hyvä kuusentaimikko, pituuskasvun puoliväliä lähenee, puolet alasta on juuri sitä huonoa joka ei kaukana 100 tainta per hehtaari ole.
Koivua on tällähetkellä enää vähän, puhutaan kymmenistä rungoista hehtaarilla, aikaisemmin ollut sekametsä, pääosin isoa kuusta ja kouvua, rehevä lehto. Avohakkuussa jätetty kuusikon päälle jokunen koivu, taimikko osin hyvä, mutta osin harva ja lopun alasta vallannut heinä ja vadelma, horsma. Mutta puhutaan yleisellä tasolla, usein näkee vastaavia jätetyn luonnolliselle tasolle, ilman istutusta tai edes huonoimpien paikkojen mätästystä, ovat harvoja ja ilmakuvia tutkimalla näkee yli puolet alasta olevan tyhjää. Tietysti se luonnontaimi on jo ”elävien kirjoissa” verrattuna istutettuun jonka eteen on tehtävä kovasti työtä ennenkuin on heinä ja vadelma voitettu. Jos luonnonrunkoja on yli 50% vähemmän kuin hyvin istutetussa niin kannattaako se.
Kyllä varmasti löytyy kaivinkonemies tekemään työn. Mikä pakko se on keväällä teettää kun koko sula aikaa, kuitenkinhan pitää olla talvi välissä painamassa mättäät lujiksi ennen istutusta? Minikaivuri on kohtalaisen kiikkerä kantojen päällä taiteiluun ja voimaa on liian vähän, vähän on hyviä hietikkokankaita joihin kevyt kalusto kykenee. Kuusenjuuret jo liian vahvoja, kiviä tahtoo olla aina, ei pienellä koneella lähde muutaku sammalta.
Wanhajätkä: montako 1500g näätää noista 46:sta oli? Passiiviseen pyyntilaitteeseen nimittäin ei haksahda aikuinen näätä. Olen itsekkin näätiä pyytänyt samoin menetelmin ja kyllä saalis tuli marraskuussa nuorista yksilöistä 1000g ja alle. Ilman koiraa jäljittämällä toivoton paikka saada maasta kivikosta ylös. Totta että näätä on liikkuva eläin, mutta se on vain kumma miten kokenut metsästäjä pystykorvan kanssa pystyy sanomaan aika pienestäkin alueesta useamman päivän vanhojen havaintojen perusteella että hänellä on siinä alueessa näätä ja ei montaa päivää mene niin sen siitä ottaa. Tehokkaat ovat velipoikasi pyyntimenetelmät jos noin kanta romahtaa ja vielä enemmän unelmaa ettei samalta alueelta 10 tuntematonta pyytäjää ennen veljeäsi horjuttaneet kantaa suuntaan eikä toiseen. Täällä ainakin pyytäjiä on paljon.
Kettu on melko liikkuva eläin, helposti 5km yössä vaeltaa eripaikkaan, kyllä niitä paljon kuolee kun pyyntipaine on kova. Näätä ei paljoa jälkiä jätä ja on pienemmän reviirin eläin, mutta tiedän yhdenkin pystykorvamiehen jonka koira haukkuu näädät jo elokuulta lähtien, marraskuun alusta alkaa pyytämään ja vähintään näätä per viikko maaliskuulle asti. Siihen riitä keskipohjalainen kunta noin puolet pinta-alastaan. Eihän koiraton luonnonkulkia havainnollista kuin 10% näätiä siitä määrästä kuin hyvä koira omistajineen. Mutta kyllä näädän pääravinto taitaa koostua enemmän oravista, lintujen poikasista ja munista, ei niinkään myyriä syö. Se on totta että luonto korjaa sadon, niin myyrät, ketut, jänikset ja kaikki muut, kun niitä on paljon tulee tauti joka harventaa, ei siihen ihminen liiemmin voi vaikuttaa.
Jälkiä etsimällä, ajokoiralla ajattamalla passimiesten eteen tapahtuu ketun metsästys. Kyllä se kun hyvänä vuotena 30-40 kettua 10 000 hehtaarilta pyytävät ja samanverran näätiä niin ei sinne paljon jää. En tiedä paljonko myyriä on jos ne tuhoa tekevät, mutta mielestäni yksi per aari riittää jo rappaamaan taimikot melkolailla pilalle. Eihän sitä voi pedot estää tuleeko myyrävuosi vai ei, mutta on sillä jokin vaikutus, eihän kaikki petolinnut edes lisäänny ellei ole myyriä.
