Käyttäjän nuori isäntä kirjoittamat vastaukset
-
Terve,
Maastolakia ollaan todellakin uudistamassa. Tärkein maanomistajaa koskeva asia on, että lain mukaan reitti voidaan rakentaa ilman maanomistajan lupaa hänen maalleen. Reitistä tulee siten pysyvä rasite omistajalle.Lakiin voi vielä yrittää vaikuttaa sillä se on laitettu julkisesti kommentoitavaksi ja siihen voi esittää omia ideoitaan. Aika kovaa keskustelua on puolin ja toisin asiasta käyty. Siellä vaaditaan mm. kelkkailun liittämistä jokamiehenoikeuksiin (=vapaasti ajella missä haluaa). Omat kommentit voi käydä antamassa vaikka googlettamalla: suomijoukkoistaa
Kyllä voi. Siellä muuten näyttää keskustelua syntyvän. Kovasti siellä toivotaan sallittavan kelkkailu missä vaan ilman maanomistajan lupaakin.
Aukustin kanssa samaa mieltä. Fingridin maksama korvaus ikuisesta käyttöoikeudesta on naurettava. Meillä metsänomistajilla ei vain ole kunnon edunvalvonta järjestöä joka asian korjaisi, valitettavasti.
Mistä mönkkäri adressista Aukusti puhuu? Sellainen on mennyt minulta ohi. Vai tarkoitatko tuota Ville Niinistön alulle panemaa joukkoistamista mistä myös metsälehdenkin etusivulla kirjoitetaan?
Siellä muuten kelkkailijat ajavat jo kelkkailua ja mökkäri ajelua jokamiehenoikeuden piiriin joten käykääpäs kirjoittamassa metsänomistajina omat kommenttine uudistuksen alla olevasta laista. Linkki löytyy metsälehden etusivulta
Olen Jeessin kanssa täysin eri mieltä. Pääosaa ei mielestäni näytellyt puusto. Vaan tontille tehty ilkivalta. Rinnastaisin mökki tontin enemmänkin omakotitalo tontiin kuin metsään. Vertaus: Jos tuore naapuri rakentaa omaa pihaansa ja päättää mullan loppuessa kuokkasta tarvittavan mullan kaivinkoneella naapurin valmiista nurmikkosta. Ei aiheutettua vahinkoa varmaankaan lasketa pelkästää otetun mullan mukaan? Silloin multa on osatekijä kovaussummassa. Kärsitty vanhinkohan on maa-aines, työt, koneet, nurmikko jne. mitä ikinäkään vaatii tilanteen saattamiseksi alkuperäiseen kuntoon. Tässäkin tapauksessa kaadettu puusto on osatekijä vahingonkorvaukseen pitää huomioida maisemahaitta (omistajalla kun on oikeus määritellä oman tonttinsa asu), latvuksien, risukkojen ja kantojen poisto, ajourien tasaus, uusien taimien hankinta ja istutus sekä kaikkeen tähän tarvittava työ se energia ja muut kulut. Tässä muutamia esimerkkejä josta todellinen korvausmäärä muodostuu. Mielestäni korvaussumma on oikeassa suuruusluokassa. Tapahtunutta ei voi mielestäni verrata puhtaasti metsässä tapauhtuneeseen vahinkoon, jossa on kaadettu muutama puu naapurin puolelta.
Tuo lasku esimerkki oli ainoastaan tarkoitettu selventämään, että kun puhutaan tehosta ja energiasta, ovat ne kaksi eri asiaa. Energiassa mukaan tulee tuo aikakomponentti.
Todellisuus sähköntuotannossa ja kulutukseesa on aivan toinen kuten pähkäilijä tuossa kirjoitti.
Suomen pienet vesivoimalat joissa ja koskissa tuottavat huippunsa monesti kevään ja syksyn aikana, jolloin kulutus on pienenpää.
Yhteistuotantolaitokset (lämpö ja sähkö) seuraavat paremmin lämpötilaa. Tuulivoima ei taas seuraa lainkaan kulutusta(vain tuulta). Näin ollen Tuotantolaitosten teho ei ole kovin yksinkertaista määritellä joka tunnille. Tällöin vuoden tuotettua energiaa ei voida laskea tuolla tavalla mitä edellä laitoin esimerkkinä.
Sähkön riittävyyttä täytyy tarkastella tehon kautta. Se hetkittäinen suuri tehon tarve on talvisin kovilla pakkasilla. Jos tuotannon teho loppuu kesken ja sähkö loppuu, ei paljon lohduta, että vuositasolla tarkasteltuna olemme energiaomavaraisia.
Täällä nyt näytetään sekoittavan kaksi asiaa. Puuntakaa puhuu Tehosta ja harrastelija puhuu energiasta. Puuntakaa ilmoittamat tiedot ovat oikein (tarkkahinta tuolle tunnille oli 300,01 eur/MW). Suomen 10 700 MW:n teho tuottaa energiaa vuodessa n. 10 700MW*8760h=93732000MWh. Energiatasolla suomi on jotakuinkin omavarainen.
Teho tarkastelussa vajetta on pahasti, eikä sitä saada täytettyä olkiluodon uudella ydinvoimalalla.Tehovaje tilanteessa paikalliset sähköyhtiöt on velvoitettu tiputtamaan kuormiaan pois esimerkiksi sopimalla asiakkaiden kanssa(lähinnä yritykset) kuormien pois kytkemisestä. Tämä on se viimeinen hätäkeino. Tosin pahassa kantaverkon vikatilanteessa kuormien pudotus ei taida auttaa.
J-vallalle tiedoksi: Fingridillä ei ole sähköntuottaja. Fingridillä on ainoastaan pari kaasuturbiinilaitosta ja vähän muuta tereserviä jotka käynnistetään tehovaje tilanteissa. Laitokset saadaan ylös 1-2 tunnissa. Fingrid vastaa ainoastaan kantaverkosta ja sen kapasiteetistä. Lisäksi Fingrid on taseselvittäjä. Sillä ei siis ole ”oma lehmä ojassa” kun puhutaan sähköntuottamisesta.