Käyttäjän Olli Salli kirjoittamat vastaukset
-
Sainpa minäkin kommenttini läpi Annelin asiantuntevien vinkkien mukaisesti muokkaamalla.
Harmillisesti noissa kirkon hakkuujutun 666 kommentissa (heh) rehottaa myös silkat faktavirheet, uskoakseni YLEn ja HSn vuosikausia jatkuneen yksinkertaistavan linjan seurauksena.
Esimerkiksi yksi toitotti kovaa, kuinka avohakkuuta ei saa tehdä koska silloin maaperästä tulee hirveästi metaanipäästöjä. No näinhän ei kivennäismailla tapahdu, mutta kyllähän päinvastainen taitaa ihmisten käsitykseksi olla muodostunut, kun YLE on painanut vuosikausia juttuja jatkuvapeitteisen kasvatuksen paremmuudesta aina ja kaikkialla, viitaten turvemailla havaittuihin etuihin.
Hyvä vinkki, voisinpa tehdä näin. Vaikka tuo viimeisen kappaleen asia oikeastaan minun ydinpointti onkin, että metsiä ja niiden käyttöä on hyvin monenlaista, mitä aikaisemmissa kappaleissa koitin ensin avata. Ylen (ja Hesarinkin) jutuissa tuntuu pelkistyvän yhtä lailla turve- ja kivennäismaat, männiköt, kuusikot ja koivikot, Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen satavuotiaat ja mitkä lie kaikki vaan ”vanhoiksi metsiksi” joita ahne metsänomistaja ”raiskaa”.
Niin ja tämä rauduskoivun taimikko pienellä lehdellä oli siis Päijät-Hämeessä, juuri kolmisen kilometriä Salpausselän eteläpuolella. Varsinais-Suomessa varmaan kasvaakin jo ja Päijänteen pohjoispuolella tuskin vielä vihertääkään.
Hallavaurioita en havainnut, en edes kotitilan pelloilla, johon vuokraviljelijä on kylvänyt syysviljat. Hienolla oraksella olivat ja varmasti syysvilja hyvä ratkaisu, kun useampana vuonna on kuiva alkukesä tuhonnut kevätviljojen sadon.
Kävin raivuulla menneenä viikonloppuna 2018 istutetussa ja 2019 täydennetyssä (2018 kuiva kesä) rauduskoivun taimikossa. Sopivasti olivat rauduskoivut vähän puhjenneet jo hiirenkorvalta osaksi lehteen, hiekset olivat vasta pienellä silmulla.
Mutta tuskinpa nuo vielä kohisten kasvoivat, sen sijaan tämän raivuun jäljiltä kasvanee aika haipakkaa, kun valoa saatiin enemmän. Oli nyt viikonloppuna vielä sekä sadetta että paistetta, että kun edes vähän lämpöä saadaan niin kasvu kyllä käy.
Poistumaa oli arviolta 15000-25000 r/ha pääasiassa leppää, pihlajaa ja hieksen juuri- ja kantovesoja. Jätettiin 1400-1800 r/ha rauduskoivua ja seassa vähän parempia leppiä ja suoria siemensyntyisiä koivuja jotka toivon mukaan olivat rauduksia mutta saattoivat olla hieksiäkin, ei ihan varmuudella kaikista tunnistanut vielä.
Ylen sensuuri on päätynyt ihan uudelle tasolle.
Laitoin tähän juttuun https://yle.fi/a/74-20158937
Seuraavan kommentin:
Kysymyksessä oli niin huono asettelu etten vastannut ollenkaan.
”Jos saisit vanhaa metsää”
Yleensä metsät ostetaan, ei saada. Vähintäänkin sisaruksien osuudet heiltä.
Sillä tavalla vanhan kuvion hankkimastani metsästä, että kyseessä on ”aarniometsä” jossa on jo runsaasti lahopuuta sekä maassa että pystypuissa, suojelisin.
Sen sijaan jutun aiheena olevat palstat, joissa ei MHYn mukaan ole merkittäviä luontoarvoja ja on hoidettu talousmetsänä, todellakin uudistaisin kun kasvu on hiipunut selvästi keskimääräisen kiertoajan kasvun alle. Se kun tarkoittaa suoraan myös sitä että hiilen sitomisnopeus on laskenut selvästi alle sen mitä uudistamisen jälkeen seuraavalla kiertoajalla niellään.
Jos kyseessä on kivennäismaa ja puusto on tasaikäisen vanhaa, niin uudistustapana ehdottomasti avohakkuu ja nopeakasvuisilla viljelytaimilla istuttamalla uudistus. Jos taas sopivantyyppistä turvemaata tai metsä on valmiiksi eri-ikäisrakenteista, niin jatkuvapeitteistä kasvatus ensisijaisesti, kunhan laho- tai hyönteistuhoja ei ole liikaa.
Parempiakin sijoituskohteita on kuin metsä, joten sitä ei kannata ensisijaisesti hankittavan palstan päätöksenteossa ajatella, mutta toki taloudellinen kannattavuus mahdollistaa myös lisämetsien hankinnan kestävään puuntuotantoon.
”Metsäkiista”, sikäli kun sellaista mitenkään laajemmin yhteiskunnassa onkaan, ei ole ollenkaan noin mustavalkoinen ja yksiulotteinen asia kuin tässäkin jutussa esitetään.
Mutta tämä oli saamani sähköpostin mukaan joko aikaisempaa sisältöä toistava, ei liittynyt aiheeseen, tai tyystin asiaton, joten ei julkaista. Sentään nykyään lähettävät sähköpostin, että eivät julkaisseet.
Julkaistuja kommentteja katselemalla vaikuttaa vähän siltä, että julkaisevat metsien käyttöä puolustavilta vain huuruisimpien huru-ukkojen kirjoittaman oloiset lyhyet kommentit, ja taas metsien käyttöä vastustavilta pitkiä perusteltuja kommentteja, millainen mielestäni tuo omanikin on.
Hyvä kirjoitus Gla:lta ja hienoa myös R.Ranta että tutustutat uutta sukupolvea metsänhoitoon.
Jetsulleen maaliin osuva kirjoitus Timpalta, ja sellaisella tarkkuustasolla vielä kirjoitettu, että hesarin ei-metsiin-perehtyneen keskivertolukijankin luulisi pysyvän selostuksessa mukana ja oppivan puunkasvatuksen peruskuviot.
Joo minäkin juuri sovin Koskisen kanssa saha- ja sorvitavarasta kaupat hyvään hintaan.
Koskinen muuten näyttää koittavan panostaa siihenkin että metsät nähtäisiin ratkaisuna eikä ongelmana ilmastolle https://avoimettyopaikat.monster.fi/markkinointivelho-ph%C3%A4m-fi-koskisen-oy/224800725
Toivottavasti löytävät tuonne fiksun tyypin mielikuvia korjaamaan!
Tää on vielä joskus ollut laidunta… 13″ laipallakin onnistuin poimimaan lumen sisästö rankaa katkaistessa yhden vanhan veräjänlangan kytkinkoteloon… Mutta kyllä se siitä.
Hieno sahata kuitenkin!
On muuten kierrosherkkä saha. Eikä oo liian painava. Ja tuntuu 543xpg aikamoiselta nuhapumpulta pätkinnässä tähän nähden.
Vähän pitempi laippa ja ketju tarvii kyllä vielä hakea viikolla, ni sujuu ens viikonlopulla kaatosahaukset isompiikin tyviin hiukka suoraviivaisemmin