Käyttäjän Olli Salli kirjoittamat vastaukset
-
Eipä oo tullut juttuja hakkuumäärien notkahduksesta ja hiilinielun kasvusta sen paremmin Yleen kuin HSään. Onko kukaan nähnyt missään valtamediassa uutisointia aiheesta, paitsi tietysti MaasTulissa?
Lähetin juttuvinkin myös Ylen uutistoimitukseen
Näitä siellä on näpytelty tuon sijaan. Toki perhevapaauudistus onkin iso muutos
Uusimmat
11:52
Luonto|Uhanalaista suoluontoa elvytetään palauttamalla ennätysmäärä ojitettuja soita takaisin luonnontilaan
11:46
Perhe|Hallitus yrittää kannustaa isiä nykyistä pidemmälle perhevapaalle – molemmille vanhemmille tulossa 6,5 kuukauden päivärahakiintiö
11:44
Perhe|Hallituksen perhevapaauudistus saa kritiikkiä työmarkkinajärjestöiltä: kyseenalaistavat riittävän joustavuuden ja tasa-arvon lisäämisen
11:42
Tartuntatilanne tiistaina|Suomessa todettu 385 uutta koronavirustartuntaa – HS kertoo reaaliaikaiset tiedot epidemiasta ja rokotusten etenemisestä
11:37
Jääkiekko|Carolinan Teuvo Teräväinen kirjautti hurjat tehot, Aleksander Barkov ohitti seuratilastossa jo Olli JokisenLähetin HS:lle juttuvinkin
Teollisuuspuun hakkuumäärä vuonna 2020 notkahti alle kymmenen viime vuoden keskimääräisen arvon. Vuodesta 2018 laskua hakkuumäärissä on jo lähes 30 prosenttia. Metsien hiilinielu kasvoi roimasti. https://www.luke.fi/uutinen/teollisuuspuun-hakkuut-notkahtivat-selvasti-alle-60-miljoonaan-kuutiometriin/
Vaikka kyllähän tuo tiedote heillekin Lukelta on tullut, eri suuntaisilla luvuilla on vain eri uutis/propaganda-arvo.
En itse ainakaan yhtään kiellä, etteikö luonnontilaisella ja talousmetsällä olisi eroa jos jonkinlaista erilaisille luontokappaleille ja vaikutusta lajikatoon.
Mutta lajikato on kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa. Ei kaikkea muuta voi uhrata sen torjunnan nimissä. Metsät on kuitenkin ainoa suuressa mittakaavassa nykytekniikalla toimiva keino myöskin esim:
1) ilmakehän hiilidioksiditason laskemiseen (tai nousun hidastamiseen)
2) vähän energiaa vaativaan rakennusmateriaalien tuottamiseen
Omat näkökannat näitä kulmia tasapainottaen (Suomessa):
– Luontoarvoiltaan erityisen tärkeillä kohteilla (harjut, vesistöt jne) suojelu
– Muilla etelän hyvin kasvavilla kivennäismailla tasaikäismetsätalous, kasvu mahdollisimman suurelta osin laatutukin tuottamiseen ohjaten, viljely jalostetuilla taimilla, lannoitukset yms
– Karummilla turvemailla ja pohjoisemmassa sekä turve- että kivennäismailla jatkuvapeitteinen kasvatus, luonnollinen uudistaminen
– Rehevimmillä soilla ennallistus nykyisen metsän kiertoajan lopussa (metaanipäästöt kohtuulliset verrattuna karuihin, etenkin puolukkaturvekankaisiin, ja ojitettuina turpeen hajoamisesta tulee co2-päästöjä)
Näilläkin kuvioilla nousisi nykyisestä sekä luonnontilaisten metsä- että suoalueiden pinta-ala, että jatkuvasti peitteinen metsäala, mutta kuitenkin ilmasto- ja järkevät talouskäyttömahdollisuudet huomioiden.
Anna Kontula, Vasemmistoliitto: ”puupellot” hakataan nuorina, syntyy sellua, rakentamiseen sopivaa puutavaraa ei tuoteta ollenkaan
Päätyi uutiseenkin VL kantana Kemin hankkeeseen
Jatkuvassa luonto hoitaa kaiken optimaaliseksi aivan itse:
Vieläkin on @Tolopainen kuitenkin sen yhden-kahden OL3 verran sähkön tuotannossa Suomessa vajausta kulutukseen nähden, vaikka Kaipolastakin luovuttiin https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/kulutus-ja-tuotanto/
Onkos täällä kommentoinut Timo Sääksvuori kenties palstan Timppa? Hyviä tietoiskuja tärkeästä aiheesta, kuten myös Annelilta.
Itse olen tässä päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, että monet yleisön käsitykset metsien ja ilmastonmuutoksen kohtalonyhteydestä on vääristyneitä koska asioita yksinkertaistetaan ja niputetaan liikaa. Esimerkiksi:
* ”hakkuusta sellua ja hukkaa” – kunnolla hoidetun metsän päätehakkuusta kyllä syntyy valtaosin tukkia, ei kuitua ja hukkaa. Toisaalta harvennushakkuut kuitupoistumineen tarvitaan, että hyvälaatuisen tukin kehittyminen on mahdollista. Eli on hakkuita ja hakkuita.
* ”puutuotteet lyhytikäisiä” – kuitutuotteet onkin jotain 6kk-2v, mutta sahatavara sitten kymmeniä vuosia. Ja nämäkin on lukuja viime vuosina hakatun puun käytöstä, sitten kun nykyisiä taimikoita ja kasvatusmetsiä hakataan, niin varmasti vielä moninverroin pitkäikäisempiä tuotteita kuten puutaloja tehdään enemmän. Loppuvuosi 2020 oli jo puukerrostaloaloitusten ennätysaikaa tähän asti. Eli on puutuotteita ja puutuotteita, tulevaisuudessa vielä pitkäikäisempiä sellaisia kautta linjan.
* ”metsien jatkuva kasvatus / avohakkuukielto hyvä ilmastolle” – Turvemetsissä joo (paitsi jos selkeä ennallistamiskohde), kivennäismailla (joita kuitenkin valtaosa Suomen metsistä) taas maaperän päästöihin ei ole sillä lailla vaikutusta, ja JK:ssa joudutaan tinkimään paljon kasvatustiheydestä ja uudistumisvarmuudesta, ja näiden seurauksena myös hiilen sitomisvauhdista. Eli on metsiä ja metsiä.
* ”turvemetsät pitäisi ennallistaa ilmaston kannalta” – tutkimusten mukaan vain rehevien soiden ennallistaminen hyödyttää ilmastoa, karummilla soilla ”puuston kasvu vähenisi merkittävästi ja metaanipäästöt lisääntyisivät, joten nykyisen tasoisen viilentävän vaikutuksen saavuttaminen turvetta hitaasti kerryttämällä voi kestää satoja vuosia”. Eli on turvemetsiä ja turvemetsiä.
Jos yleistää rehevän ojitetun suon ennallistamisen ilmastovaikutukset koskemaan kaikkia turvemetsiä, turvemaiden JK:n hyödyt koskemaan myös kivennäismaita, nykyisten kuitupuutuotteiden lyhyen eliniän koskemaan tukkiakin nyt ja tulevaisuudessa, ja harvennushakkuiden pienen tukkisaannon koskemaan kaikkia hakkuita, niin näyttäähän metsätalous melkoiselta ilmastopahikselta.
Kuitenkin, metsät ovat ainoa tiedossa oleva toimiva tapa oleellisissa määrin saada hiiltä sidottua ilmakehästä pois. Ne tekevät sitä nytkin, ja oikeansuuntaisella hoidolla ja puutuotteiden käytöllä sitä vaikutusta voi vielä voimakkaasti parantaa.
Täytyy vain jaksaa tuoda kommenteissa, somessa yms noita metsien talouskäytön ilmastovaikutuksia positiiviseltakin puolelta esiin, kun media keskittyy helposti niihin epäideaaleihin tapauksiin.