Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Se olisikin tosiaan mukavaa jos metsätalouden ajoista maksettaisiin verottomia km-korvauksia. Myös taksisetelit kelpaisivat. 🙂
Yli 100ha aukkoja, tarkoittanee paljon aukkoja yhteensä yli 100ha.
Itse en ole aavistellut mitään. Ainakin yksi osittain turvemaalla oleva varttunut kuusikko soveltuisi aavistushakkuuseen. Puuta on kuitenkin vasta vähän yli 200m3/ha ja joka vuosi kasvaa lisää pääasiassa tukkia kovaan tahtiin. Toistaiseksi en ole viitsinyt keskenkasvuisia hakata aavistellen.
Se, että EH:ssa tehdään pienellä koneella kapeat urat nähdään usein ongelmana, koska ura levenee seuraavassa harvennuksessa isommalla koneella. Miksi se olisi ongelma? Joka hakkuussa tehdään sen kokoiset urat kuin tarvitsee ja tässä tapauksessa ne puut jotka olisi poistettu EH:ssa poistetaankin nyt paljon isompina todennäköisesti tukkipuina. Viimeisen harvennuksen jälkeen puiden tulee joka tapauksessa olla niin harvassa, että koneella mahtuu ajamaan ihan mistä vaan.
Viimeisimmässä ensiharvennuksessa omassa metsässäni havaitsin ajourien osalta mm. seuraavaa:
– Uria on lähdetty tekemään yhteen suuntaan mutta sitten onkin tehty myös toiseen suuntaan, tuloksena ”ruutukaava”.
– Ajouralta lähtee kolme haaraa viistoon niin lähellä toisiaan, että sain ne kaikki helposti samaan valokuvaan.
– Risteyksiin ja haaroihin on hakattu pienaukko. Täydennysistutin ne kuusella (männikössä) niin, että jäi vielä hyvin tilaa koneille liikkua seuraavassa harvennuksessa.
Ostava sellufirma ei nähnyt ongelmaa, perusteli mm. kuvion epämääräisellä muodolla vaikka se oli lähes suorakulmio.
En ihmettele Metsäkeskuksen löydöksiä enkä sitä, että ongelma on nimenomaan ajourien haukkaamassa pinta-alassa.
Uudessa Metsälehdessä on hyvä artikkeli aiheesta. Siinä laskeskellaan, että kun ajourat haukkaavat 28% pinta-alasta kuten Metsäkeskus mittasi niin ajourien avauksen jälkeen ollaan suositusten mukaisessa tiheydessä ennenkuin on harvennettu ollenkaan.
Pahin virhe on mitata tiheyttä kepillä ainoastaan ajourien ulkopuolella.
