Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Ikinä ei ole ohjeeni päätyneet kauppakirjaan eikä taida ainakaan isoilla yhtiöillä semmoinen onnistua. Ainakin viimeksi ostomies kyllä kertoi lähettäneensä ohjeeni korjuuyrittäjälle. Motokuski myös aina soittaa ennen hakkuun aloitusta ja kysyn tuliko ohjeet perille.
Minä ohjeistan aina kirjallisesti joka kuviolle seuraavat:
– Laatu- vai alaharvennus
– Jäävä tiheys Tapion mallin ylä- tai alarajalle tai puoliväliin. Joskus olen antanut tämän sijaan runkoluvun.
Lisäksi olen kirjoittanut sen mitä laatu- ja alaharvennus mielestäni tarkoittaa kun siitäkin tuntuu olevan eri käsityksiä.
Tein toukokuun viimeisinä päivinä puukaupat mielestäni ensimmäistä kertaa hintatakuulla, MG:n kanssa. Nyt vasta avasin sieltä tulleen 29.11. päivätyn kirjeen ja ihan iloinen yllätys sieltä löytyi. Tukin hintoihin 3,3-5€ ja kuituun 1,5-2€ lisää, paitsi päätehakkuun koivuun. Ihan tyytyväinen pitää olla kun tätä ennen en oikein uskonut koko systeemiin.
Hakkuuta ei ole tehty vielä.
Silvan perusteluita:
”Jaksollisessa metsänkäsittelyssä uudistushakkuu tehdään useimmiten avohakkuuna, joka sekoittaa koko metsäekosysteemin. Jatkuvan kasvatuksen hakkuu on luonnon monimuotoisuuden kannalta vähemmän haitallinen. Jatkuvan kasvatuksen metsä säilyy peitteisenä ja näin tarjoaa jatkuvasti ruokaa ja suojaa monille metsälajeille.”
Itse olen kyllä edelleen sitä mieltä, että vaiheet aukko, tiheä pusikko, raivattu taimikko, nuori metsä, vanha metsä sisältävät paljon enemmän monimuotoisuutta kuin jatkuvasti samanlainen metsä. Aukko mahdollistaa myös kulotuksen.
Kokeilin myös Silvan laskuria yhdellä tilallani ja tulos oli, että jaksollinen kasvatus on taloudellisesti kannattavampaa. Pisteet tämän tunnustamisesta Silvalle. Jatkuvaa kasvatusta toki yritetään perustella sitten muilla syillä, esim. käyrällä jossa jatkuvan kasvatuksen metsässä hiilivarasto kasvaa koko ajan eikä ikinä putoa yhtään.
Olen MG:ltä useita harvennustarjouksia saanut sen jälkeen kun ottivat runkohinnan käyttöön, viimeksi lokakuussa. Kertaakaan eivät ole järeysrunkohinnalla tarjonneet eikä siitä ole ollut mitään puhetta. MO:n pitäisi ilmeisesti sitä vaatia. Erittäin reilulta hinnoittelutavaltahan se kuulostaa ja vertailu tukki-/kuitutarjouksiin voi olla vaikeaa.
Ollila sekoittaa hiilinielun ja -varaston:
”Nähdäkseni nyt löytyi vertailukelpoiset luvut eli vuotuinen kasvu 103 Mm3 ja poistuma 92 Mm3, jolloin metsiemme puusto kasvoi 103-92 = 11 Mm3. Hesarin mukaan metsien hiilinielu romahti, kun se kasvoi.”
Jokatapauksessa päättäjien pitäisi ymmärtää, että metsä voi olla hiilinielu vain tilapäisesti. Jos nyt lasketaan tämän tilapäisyyden varaan niin täytyy tehdä päätös metsäteollisuuden tuotannnon rajoittamisesta lailla. Valtio voi sitten ihemetellä, että vieläkö se saa lainaa jostain. Tai sitten laitetaan laput silmille ja tuodaan raakapuu muualta. Järkevintä olisi keskittyä siihen pihviin eli fossiilisiin perustuvien tuotteiden käytön vähentämiseen.
