Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Aika paljon jäi siis A-lisäosuuksiin. Uskoisin, että nyt aloitetaan pienellä 1% korkoerolla Metsä-1 osuuksiin ja tarvittaessa sitten pudotetaan A-lisäosuuksien korkoa lisää tulevina vuosina.
MG: osuuskoroissa ei perinteisesti ole nähty isoja muutoksia ja hyvää korkoa on maksettu myös huonoina aikoina. Osuussijoitusten määrä taitaa olla kasvussa, esim OP Metsä-rahastolla on muistaakseni 1,6M€ MG:n osuuksissa. Eli mitä enemmän osuuksia sen pienempi korko / osuus. Veikkaisin, että korko pysyy samana tai joku voi nousta 0,5%. Sensijaan odotan suurempaa palkintoa puunmyyjille. Viime kevään kokous:
”Lisäksi päätettiin, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,15 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana.”
Nyt voisi olla esim 0,3€. Toisinsanoen mitään järisyttävää en odottaisi.
Veli-Jussi voisi kirjoittaa tänne useamminkin! Olen lukenut Sahalan Kartanon metsänhoito-ohjeet ja monesta asiasta on helppo olla samaa mieltä. Mäntyjen osalta siellä kehotettiin tiheään kasvatukseen ainakin alkuvaiheessa, oksien kurissa pitämiseksi. Itse olen toistaiseksi pudottanut istutustiheyksiä suositellusta maltillisesti muutamalla sadalla. Se ei välttämättä hirveästi vaikuta kasvatustiheyteen, koska luontaista nousee sekaan paljon ja sitä tulee säästettyä.
”ettei muuhun käyttötarkoitukseen sopivan puuraaka-aineen polttoa tulisi laskea jäsenmaille asetetun uusiutuvan energian tavoitteeseen.”
Jos tavoitetta ei saavuteta niin tullee sanktioita. Suomi tietysti mallioppilaana saavuttaa kaikki tavoitteet, jotka taitavat vielä olla asetettu maakohtaisesti Suomelle tiukoiksi ja Unkarille sekä Puolalle väljiksi.
Uusiutuvaksi ei tähän tavoitteeseen siis jatkossa lasketa puun primäärikäyttöä energiaksi. Toisin sanoen vain ns. sivuvirrat kuiten sahapuru lasketaan. Eli kun poistetaan energiapuuksi pieniläpimittaista kuiduksi kelpaamatonta puuta niin sitä ei lasketa, koska sille olisi muuta käyttöä vaikka ei ole. Myöskään hakkuulla syntyvää latvusmassaa ei lasketa, onko sille jotain parempaa käyttöä?
Tämän mukaan tuhkassa on magnesiumia 1,1-2,6%. Jos tuhkaa levitetään 5tn/ha niin magnesiumia tulee 55-130kg/ha eli aika reippaasti.
Sinkkiä on 130-260mg/kg eli samalla kaavalla sinkkiä menee hehtaarille 650 – 1300g.
https://core.ac.uk/download/pdf/52255641.pdf
Analysoitu tuhka tosin näyttää olevan valtaosin turpeesta peräisin.
Suomelle kai paras vertailukohta on Ruotsi, jossa puunhinnat ovat Suomea alhaisemmat kuten myös Norjassa:
