Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
MHY:n suurin vahvuus on mielestäni katkontatilastot mutta ensiharvennuksessa niillä ei liene merkitystä. Aloittelevalle metsänomistajalle MHY:n valtakirjakauppa on hyvä vaihtoehto. Seuraavan kaupan voi sitten tehdä itse jos siltä tuntuu.
Jyrki Ketolan perustelu leveille ajourille ensiharvennuksessa on outo. Hän kirjoittaa, että jos EH tehdään pienellä koneella ja kapeilla urilla niin 2. harvennuksessa joudutaan poistamaan uran vierestä parhaiten kasvavia puita. Ketola tuntuu unohtavan, että jos ajoura olisi alunperin leveämpi niin nämä puut olisi poistettu pieninä kuitupuina EH:ssa. Kun ne on jätetty niin niistä voidaan saada jo tukkia 2. harvennuksessa.
5 metriä on OK mutta sitä olen useamman kerran ihmetellyt ja palautetta antanut kun uraan on tehty 6-8m leveitä kohtia suoralla pätkällä ilman mitään näkyvää syytä. Kannoista näkee, että puita on poistettu 5:n, 6:n ja 7:n metrin kohdalta eli vahingossa ei levennys ole syntynyt. Toinen ihmettelyn aihe on päättömästi risteilevät ajourat, joiden risteyksissä on pienaukko.
Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, turve on paljon parempi vaihtoehto monestakin syystä: uusiutumisnopeus on tähän asti ylittänyt käytön, kotimaisuus, huoltovarmuus, kasvuturpeen tuotanto.
Kukaan ei väitä, että turve olisi täydellinen ja lopullinen ratkaisu mutta jostain syystä Venäjältä ja muualta ostettavissa fossiilisissa polttoaineissa ei kovin suuria ongelmia nähdä. Turpeesta voidaan valmistaa myös polttonesteitä. Kun fossiilisten käyttö on nollassa niin voidaan alkaa miettimään turpeen käytön vähentämistä, siis jos järki ohjaisi päätöksiä.
Minä teetin ostetulle tilalle 8v kuusentaimikkoon MT-pohjalle myöhäisen varhaisperkauksen muutama vuosi sitten, kuusia ei näkynyt ollenkaan. MHY hoiti homman hyvin ja ennenkaikkea raivasi tarpeeksi harvaksi. Kuusentaimia oli varmaan kuollut jonkin verran ja sekaan jäi sopivasti luontaista koivua ja mäntyä. Myös boorilannoitus tehtiin. Kasvu on nyt kovaa enkä usko, että toista raivauskertaa enää tarvitaan. Ennakkoraivauksen voi tietysti joutua tekemään ennen eh:ta.
Tässä oli tehty aika iso aukko kolmen tilan alueelle ja on mielenkiintoista seurata mitä hoitotoimenpiteitä naapurit valitsevat ja kenen taimikko kasvaa parhaiten. Maapohja vaikuttaa samanlaiselta koko alueella. Naapuri teki varhaisperkauksen vuotta aiemmin mikä kuulostaa ihan järkevältä. Nyt heinäkuun lopussa ihmettelin kun taimikko on selvästi matalampaa tämän naapurin puolella kuin minulla. Muuta syytä en keksi kuin boorilannoituksen, jota naapuri ei ehkä ole tehnyt. Äkkiseltään siellä ei näkynyt mitään boorinpuutokseen viittaavaa mutta kasvu varmasti paranee lannoituksella jos boorista on minkäänlaista niukkuutta.
”Turvetta poltetaan Ruotsissa yhä, mutta vain vähän. Määrä on noin kymmenys siitä, mitä Suomessa poltetaan.” – 4/2021
Lähteenä Luonnonsuojeluliitto, joten lähdekritiikki toki aiheellista.
Kasvualustaksi muuten ehdottavat kookoskuitua, kaikki tuntuu kelpaavan kunhan ei ole kotimaista.
Fossiillinen maakaasu ei muuten ole päästökaupan piirissä. Ei siis ole kovin vaikea päätellä millä perusteella päätökset energian ”vihreydestä” tehdään.
Pääongelma turpeen kanssa taitaa olla nyt se, että se on EU:n päästökaupan piirissä eikä Suomi omilla päätöksillään voi tähän asiaan vaikuttaa.
Varmuusvarastoihin sitä kuitenkin kannattaisi kerätä ja paljon. Varastointi on helppoa, energiasisältö ei hupene varastoinnissa kuiten puulla eikä varastoon kerättävästä turpeesta joudu maksamaan veroluonteisia maksuja.
