Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
R.Rannan perustelut unohtavat yhden sijoittamisen peruspilarin: hajautuksen. Tuolla logiikalla kaikki sijoitukset saattavat päätyä yhteen paikkaan, joka on siis tuo mystinen vaihtoehtoinen vastaavan riskin kohde. Tähän ”vastaavan riskin kohteeseen” törmää jatkuvasti metsä-alan teksteissä mutta ikinä en ole kenenkään nähnyt antavan esimerkkiä metsää vastaavan riskin kohteesta. Minkälaisiin vastaavan riskin kohteisiin R.Ranta laittaa hakkuutulonsa?
Minkäslaiset vaatimukset ostajilla on hoitosopimusasiakkuuteen? Kaksi kertaa olen MG:lle sitä ehdottanut mutta ei ole kelvannut. Ajatuksena oli paremmat bonarit. Ehkä aavistivat, että kilpailuttaisin puukaupat ja hoitotyöt kuitenkin.
Tässä muuten slide 6 näyttää, että harventamaton hieskoivikko tuottaa vähemmän motteja vaikka laskisi kuolleen puun mukaan, kuin lievästi harvennettu.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf
Voimakaskaan harvennus ei ainespuun tuottoa käytännössä laske tässä hieskoivututkimuksessa.
Niin onkohan tuohon harventamattoman kasvuun laskettu myös kuolleet puut mukaan. Olen nähnyt jonkun tutkimuksen, jossa sopivalla harvennuksella saatiin isompi m3 kasvu kuin harventamatta. Mutta tosiaan laskutapa saattaa vaikuttaa.
Tapion Taskukirjan mukaan harventamaton kasvaa eniten motteja.
Todellinen kasvu, jota voi myös luston paksuutta seuraamalla mitata on tietysti paras mittari. Itse olen tosiaan katsonut latvuksia, koska se on niin helppo tapa.
Jyrki Ketola muiden muassa on hehkuttanut tuota kairausta. Tässä esim kaira:
https://www.uittokalusto.fi/haglof-puunaytekairasetti.html
”Pohjoismaisen standardin mukainen poraosa on 5,15 mm sisäläpimitaltaa”
Kairalla tehdään siis yli puolen sentin läpimittainen reikä tulevaan tyvitukkiin eli minun järkeni mukaan tuhotaan tyvitukki ja ehkä tartutetaan juurikääpäkin. Vai onko tässä ajatuksena, että motokuski ei kuitenkaan huomaa reikää ja raakki menee ostajan piikkiin kun huomataan vasta sahatessa?
Kannattaako sitä taimea katkaista jos on vain taipunut? Katsoisin miten oikenee kesän aikana.
Kuten @Jätkä sanoi yhtenä kriteerinä niin vihreän latvuksen määrä on minusta tärkein. Ei tosin kannata odottaa siihen asti, että se puuttuu kokonaan koska silloin puu on kuollut. Mutta kun vihreää latvusta alkaa olla alle 30% niin voi alkaa katsomaan onko päätehakkuuhinnat kohdillaan. Jotkut tosin kasvattavat männikkönsä niin, että vihreä latvus on koko ajan alle 30%.
Toinen mahdollinen kriteeri on viimeisen typpilannoituksen vaikutuksen loppuminen 5-8v lannoituksesta. Siinä vaiheessa voi latvuksen kokoa arvioimalla päättää lannoitetaanko uudestaan vai päätehakataanko.
Ennusteilla on lähinnä viihdearvo, ei PTT tai kukaan voi tietää miten maailmantalous kehittyy jatkossa ja se on ratkaisevaa myös puun hinnan kannalta.