Sahalassa tehdään 450 litraisia mättäitä ajouraojista, varmaan niihin tarttuu luontaistakin.

Tapion Taskukirja on muistaakseni sitä mieltä, että kuuset saavat koivut kiinni kasvussa ja m3-tuotos / ha on lopulta sama. Koivuahan joutuu harventamaan rajummin sen valontarpeen takia mikä vaikuttanee asiaan.

Sahalan Kartanolla on muuten rajut keinot käytössä:

Myrkytetään lehtipuiden kannot (20 % Roundup, väriaine, pakkasella dieseliä)

Onkohan heillä raivaussahoissa kantokäsittelylaite vai meneekö käsin pensselöinniksi.

https://www.sahalankartano.fi/perkausohjeet

Sahalalla on tiukat ohjeet myös hakkuisiin, 900 hehtaarilla voi ilmeisesti jotain vaatia, esim tätä:

Hakkuut tehdään jäätyneellä tai lumen peittämällä, kantavalla maalla tai ilman teloja niin että juuristovaurioita ei synny.

Olisi mielenkiintoista tietää johtaako tämä pelkkiin talvihakkuisiin ja sen mukaisiin puun hintoihin vai suostuvatko ostajat irrottamaan telat näihin hakkuisiin.

Suhtautuminen säästöpuihin on myös käytännöllinen:

Pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin, joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa.

https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje

Pitäisköhän kokeilla linkata tämä ohje kun seuraavan kerran pyytää tarjousta 🙂

Jos vaikutusalue on yhtä kuin ”tuulenottoalue” niin se tarkoittaisi kai aluetta, jolle ei voi toista voimalaa pystyttää. Myllyt taitaa tuulivoimapuistossa kuitenkin olla lähempänä toisiaan kuin tuo 875m.

Paljonko muuten on napakorkeus ja teho noin isossa myllyssä? 6MW myllyissä se on 180m ja propellin halkaisija 200m

Valtioiden bondeihin sijoitetaan 0- tai negatiivisella korolla ymmärtääkseni siksi, että erinäisten instituutioiden kuten eläkerahastojen säännöt vaativat, että ainakin osa rahoista sijoitetaan tämäntyyppisiin hyvin matalaan riskin korkopapereihin. Säännöt tuskin venyvät siihen, että rahat laitettaisiin metsään sensijaan. Mutta kyllä metsälle näyttää riittävän hintoja korkealle hilaavia ostajia muutenkin.

Olen ennakkoraivauksissa jättänyt jonkin verran kuusialokasvosta mutta koko ajan vähemmän. Se varmasti oli syy tuohon yhden tarjoajan näkemään ennakkoraivauksen tarpeeseen. Nykyisin alan kallistua siihen, että ei kuusialikasvoksesta oikein mitään uutta metsää saa ja siitä on vain haittaa. Ihan 100% en poista sitä vieläkään vaan jätän nuoreen metsään parhaita ja isoimpia kuusia alle hieman. Niistä ei ole tarkoitus saada uutta metsää päätehakkuun jälkeen vaan saada tukkia myöhemmässä harvennuksessa tai päätehakkuussa. Voi olla, että tässäkään ei ole mitään järkeä 🙂 Varttuneemmasta metsästä poistan kuusialikasvoksen jos sitä metsää tulee raivattua.