Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Tuotosta per sijoitettu pääoma puhun minäkin. Osingonmaksupäivänä osakkeen hinta putoaa osingon verran, tuottoa ei tullut vaan osa osakkeen arvosta muuttui käteiseksi. Samoin käy hakkuissa.
Taas lasketaan kassavirtaa eikä tuottoa. Tuottoa tulee joka vuosi hakkuista riippumatta. Paitsi tietysti vanhassa metsässä tuotto kääntyy jossain vaiheessa negatiiviseksi.
295€/ha juuri sovittu varhaisperkaus ensi kesälle 6 vuotta sitten istutettuun OMT-kuusentaimikkoon.
Ajouraoja on Veli-Jussi Jalkasen keksintö, jossa yhdistetään ajoura ja oja:
Sahalassa tehdään 450 litraisia mättäitä ajouraojista, varmaan niihin tarttuu luontaistakin.
Aloittajan kysymykseen siteeraan taas Sahalaa:
Taimikon kasvatustiheys riippuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu, mutta mäntyä kasvatetaan ”tiukassa sivupuristuksessa” laadun parantamiseksi.
Koivua Sahalassa istutetaan 1200/ha ja kuusta ilmeisesti 1000/ha, männystä en tiedä.
Tapion Taskukirja on muistaakseni sitä mieltä, että kuuset saavat koivut kiinni kasvussa ja m3-tuotos / ha on lopulta sama. Koivuahan joutuu harventamaan rajummin sen valontarpeen takia mikä vaikuttanee asiaan.
Sahalan Kartanolla on muuten rajut keinot käytössä:
Myrkytetään lehtipuiden kannot (20 % Roundup, väriaine, pakkasella dieseliä)
Onkohan heillä raivaussahoissa kantokäsittelylaite vai meneekö käsin pensselöinniksi.
https://www.sahalankartano.fi/perkausohjeet
Sahalalla on tiukat ohjeet myös hakkuisiin, 900 hehtaarilla voi ilmeisesti jotain vaatia, esim tätä:
Hakkuut tehdään jäätyneellä tai lumen peittämällä, kantavalla maalla tai ilman teloja niin että juuristovaurioita ei synny.
Olisi mielenkiintoista tietää johtaako tämä pelkkiin talvihakkuisiin ja sen mukaisiin puun hintoihin vai suostuvatko ostajat irrottamaan telat näihin hakkuisiin.
Suhtautuminen säästöpuihin on myös käytännöllinen:
Pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin, joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa.
https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje
Pitäisköhän kokeilla linkata tämä ohje kun seuraavan kerran pyytää tarjousta 🙂
Kiitos, vaikutusaluetta ei sanastosta löydy mutta tuulenottoalue on tuon mukaan siis 5x roottorin halkaisija.
Jos vaikutusalue on yhtä kuin ”tuulenottoalue” niin se tarkoittaisi kai aluetta, jolle ei voi toista voimalaa pystyttää. Myllyt taitaa tuulivoimapuistossa kuitenkin olla lähempänä toisiaan kuin tuo 875m.
Paljonko muuten on napakorkeus ja teho noin isossa myllyssä? 6MW myllyissä se on 180m ja propellin halkaisija 200m
Olen tehnyt tänä vuonna 5 pystykauppaa, lähinnä MT-pohjilla. Yksi oli tuo minkä olin itse ennakkoraivannut, muissa ei ole vaadittu ennakkoraivausta.