Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Valtioiden bondeihin sijoitetaan 0- tai negatiivisella korolla ymmärtääkseni siksi, että erinäisten instituutioiden kuten eläkerahastojen säännöt vaativat, että ainakin osa rahoista sijoitetaan tämäntyyppisiin hyvin matalaan riskin korkopapereihin. Säännöt tuskin venyvät siihen, että rahat laitettaisiin metsään sensijaan. Mutta kyllä metsälle näyttää riittävän hintoja korkealle hilaavia ostajia muutenkin.
Olen ennakkoraivauksissa jättänyt jonkin verran kuusialokasvosta mutta koko ajan vähemmän. Se varmasti oli syy tuohon yhden tarjoajan näkemään ennakkoraivauksen tarpeeseen. Nykyisin alan kallistua siihen, että ei kuusialikasvoksesta oikein mitään uutta metsää saa ja siitä on vain haittaa. Ihan 100% en poista sitä vieläkään vaan jätän nuoreen metsään parhaita ja isoimpia kuusia alle hieman. Niistä ei ole tarkoitus saada uutta metsää päätehakkuun jälkeen vaan saada tukkia myöhemmässä harvennuksessa tai päätehakkuussa. Voi olla, että tässäkään ei ole mitään järkeä 🙂 Varttuneemmasta metsästä poistan kuusialikasvoksen jos sitä metsää tulee raivattua.
Koskisella on 18cm läpimitta koivutukille ja Viitasaarella voi päästä 16cm:iin ainakin koivupikkutukin osalta, josta Anton on puhunut. Mutta tosiaan korkeampi läpimittavaatimus osaltaan romuttaa koivun kasvatuksen kannattavuutta.
Tilanne voi tietysti muuttua tulevaisuudessa. Minulle ei ole oikein valjennut miksi sahatavara on melkein aina havupuuta. Ja onko peräti niin, että jos haluaa koivusahatavaraa niin se maksaa enemmän kuin havusahatavara?
Koivutukin kanssa on tosiaan hintaongelma ja jo Pohjois-Pohjanmaalla lisäksi se, että sitä ei kukaan osta vaan kaikki menee kuiduksi. Koivua ei kannata kasvattaa kuin pakon edessä eli silloin kun juurikääpä on edennyt pitkälle. Laatutyvistä sai kyllä aiemmin hyvää hintaa mutta sekin puoli on hiipunut.
Tosiaan jos (ei motokuskit) katsotte Janne Seppäsen videoita niin kuusen kantoihinkin jää tuommoinen maalitaulu. Kannattaa myös katsoa se video, jossa Janne avaa reiät laippaan niin ymmärtää miten aine laipasta kannolle tulee. Maalitaulun piirtäminen edellyttäisi, että laippa palaisi sahauksen jälkeen tasan keskelle kantoa siten että reikäkin olisi keskellä kantoa kannon koosta riippumatta. Sitten ruiskutettaisiin aine. Laipassa pitäisi siis olla vain yksi reikä, josta aine tulee ulos. Tuskin silloinkaan mitään siistiä ympyränmuotoista kuviota saataisiin aikaan.
Vähän vaikea uskoa, että sahaava laippa onnistuisi piirtämään aineella maalitaulun. Kallistuisin Motokuskin selityksen puolelle, olen itsekin nähnyt noita maalitaulun näköisiä kantoja. Kanto kyllä voi muistuttaa heti käsittelyn jälkeen jo maalitaulua kuten moto-videoilta näkyy. Aine tarttuu eri tavalla sydänpuuhun kuin pintapuuhun.
Verotus ulkomailla riippuu Suomen ja kohdemaan verosopimuksesta. Jos sitä ei ole niin Suomessa peritään lähdevero.
Yhtiöt voivat saada tuottoja alemmalla verokannalla mutta kun raha päätyy luonnolliselle henkilölle niin siihen mennessä on yleensä maksettu kunnon verot. Isoilla toimijoilla on toki yleensä käytössä kaikki lailliset verosuunnitelun välineet, jotka piensijoittajalle olisivat liian kalliita tai hankalia. Yleensä niillä pystytään vähentämään yrityksen maksamaa veroa, luonnollisen henkilön on vaikeampi laillisesti vältellä veroa. Tai ainakin pitää olla valmis muuttamaan Suomesta kuten Nalle.
